Bensiini
Wikipedia
Bensiini on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään mm. bensiinimoottoreissa polttoaineena ja uutos- ja liuotinaineena kemianteollisuudessa.
[muokkaa] Bensiinin kemialliset ominaisuudet
Bensiinin pääkomponentteja ovat 4-10 hiiliatomia sisältävät hiilivedyt.
Suomessa moottoribensiinin bentseenipitoisuus saa olla enintään 5%. Bensiinissä ei ylipäätään saa olla juuri lainkaan rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat moottorin syöpymistä. Rikki poistetaan öljystä katalyyttisesti.
Raakaöljystä tislaamalla saadun, nykyaikaisille polttomoottoreille kelpaamattoman, kevytbensiinin oktaanilukua voidaan parantaa reformoimalla. Reformointi on katalyyttinen prosessi, jossa lämmön ja katalyytin vaikutuksesta bensiinissä olevien hiilivetyjen rakenne muuttuu siten, että tapahtuu dehydrautumista, syklisoitumista ja isomeroitumista. Aikaisemmin oktaanilukua kohotettiin tetraetyylilyijy-yhdisteellä, mutta katalysaattoriautojen myötä ja ympäristön saastumisen vuoksi lyijyn käytöstä on luovuttu. Nykyisin oktaanilukua lisätään ns. oksygenaateilla, jotka myös edistävät palamista. Tunnetuin oksygenaateista on MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri).
Bensiini on myös erittäin tulenarkaa, sillä sen leimahduspiste on alle 0 °C. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa haihtunut höyry saattaa syttyä kipinästä. Haihtumiseen taas vaikuttaa bensiinin höyrynpaine, joten on olemassa kesä- ja talvilaatuja.
[muokkaa] Bensiinin ympäristövaikutukset
Bensiinin valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat 340 grammaa hiilidioksidia/litra. Lisäksi bensiinin palaessa auton moottorissa syntyy 2,35 kiloa hiilidioksidia/litra. Bensiinin kokonaishiilidioksidipäästöt ovat siten 2,69 kiloa hiilidioksidia/litra.
