Chicago Blackhawks

Wikipedia

Chicago Blackhawks
Perustettu	1926
Kotiareena	United Center
Kotikaupunki	Chicago, Illinois
Konferenssi	Läntinen
Divisioona	Keskinen
Värit	Punainen, valkoinen, musta
Päävalmentaja	Trent Yawney
Kapteeni	Martin Lapointe
Omistaja	William W. Wirtz
Stanley Cup -voitot	1934, 1938, 1961

Chicago Blackhawks on jääkiekon National Hockey Leaguessa pelaava seura. Blackhawks pelaa läntisessä konferenssissa ja keskisessä divisioonassa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kotihallit 3 Blackhawks ja suomalaiset 4 Pelaajat 4.1 Nykyinen kokoonpano 4.2 Katso myös 5 Tilastot 5.1 Hall Of Fame -pelaajat 5.2 Jäädytetyt numerot 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Chicago Black Hawks perustettiin vuonna 1926, jolloin Frederic McLaughlin liitti seuran NHL-liigaan. McLaughlin osti Portland Rose Buds -seuran ja siirsi taitavimmat pelaajat sieltä uuteen Black Hawksiin. Tällä hetkellä Black Hawks oli vielä nimetön seura. McLaughlin oli ensimmäisen maailmansodan aikana palvellut joukko-osastossa, jonka lempinimi oli Black Hawks. Tämä nimi oli luonnollinen valinta myös uudelle jääkiekkoseuralle.

Ensimmäisen pelinsä Black Hawks pelasi marraskuussa 1926, jolloin se kaatoi Toronto St. Patricksin luvuin 4-1. Ensimmäinen kausi menikin mallikkaasti seuran sijoittuessa kolmanneksi omassa divisioonassaan. Pudotuspelit eivät kuitenkaan sujuneet mallikkaasti, vaan seura putosi jo ensimmäisellä kierroksella. McLaughlin erotti seuran päävalmentaja Pete Muldoonin, joka sanoi että Black Hawks ei tule ikinä voittamaan runkosarjaa. Tästä sanonnasta tuli legendaarinen Muldoonsin kirous, jonka rikkomiseen meni 40 vuotta. Kauden jälkeen Black Hawks vaihtoi kotistadioninsa Chicago Stadiumiin, joka toimikin heidän kotiareenanaan vuoteen 1994 saakka.

Kaudeksi 1933–1934 McLaughlin sai kasattua liigan parhaan joukkueen, joka maalivahti Charlie Gardinerin johdolla voitti seuran ensimmäisen Stanley Cup -pokaalin. Gardiner kuoli vain muutama kuukausi voiton jälkeen ja tämä jätti seuraan ammottavan aukon. Black Hawks jäi ilman pudotuspelipaikkaa kaudella 1936–1937 ja seuraavakin kausi näytti surkealta, kunnes seura teki jättiyllätyksen kaatamalla Montreal Canadiensin ja pääsemällä jatkoon. Black Hawks jatkoi huippuotteitaan aina finaalipeleihin saakka ja valloitti historiansa toisen Stanley Cupin.

McLaughlin kuoli 1944 ja Black Hawks pääsi pudotuspeleihin vain kerran vuosien 1946–1958 aikana. Yksilötasolla löytyi kuitenkin huippuja. Max Bentley voitti ensimmäisen Black Hawksin pelaajana Hart Trophyn, palkinnon, joka annetaan kauden arvokkaimmalle pelaajalle. Bill Mosienko teki kolme maalia 21 sekuntin sisään kaudella 1944–1945. Doug ja Max Bentley muodostivatkin Mosienkon kanssa liigan tehokkaimman ketjun, joka sai lempinimen Pony Line.

Kaudella NHL-kausi 1953–1954 Black Hawks aloitti nousun takaisin kohti huippua. Entiset Detroit Red Wings -osakkaat James D. Norris ja Arthur Wirtz ottivat komennon joukkueessa ja ensitöikseen palkkasivat entisen Detroit-miehen Tommy Ivanin kokoamaan Black Hawksille menestyvän joukkueen. Ivanilla meni seitsemän vuotta, kunnes Black Hawks voitti jälleen Stanley Cupin vuonna kaudella 1960–1961. He rikkoivat samalla kaudella kaikki runkosarjan voitto- ja piste-ennätyksensä. Tällä kaudella joukkueessa pelasivat NHL-legendat Stan Mikita ja Bobby Hull, jotka vieläkin ovat Black Hawksin sisäisen pistepörssin kärkinimet.

Kaudella 1966–1967 Black Hawks mursi "Muldoonsin kirouksen" voittaen runkosarjan, mutta pudotuspeleissä tie katkesi. Tämän kauden jälkeen NHL laajeni, mutta Black Hawks palasi runkosarjan voittajaksi kaudella 1969–1970, lähinnä huikean tulokaskauden pelanneen Tony Espositon ansiosta. Seuraavien vuosien aikana Black Hawks pääsi finaaliin neljä kertaa, mutta ei voittanut kertaakaan.

1970-luvun alun jälkeen Black Hawksin menestys oli hyvin vaatimatonta. Meni yli kymmenen vuotta, kunnes kaudella 1981–1982 he pelasivat uskomattomat pudotuspelit huonosti menneen kauden jälkeen. Tämä loi uskoa Black Hawksin kannattajiin ja halli alkoi jälleen täyttyä lähes katastrofaalisen yleisökadon jälkeen. Seuraavalla kaudella he voittivatkin divisioonansa. He pääsivät aina konferenssifinaaliin saakka, mutta finaalipaikka jäi haaveeksi. Vuonna 1986 Black Hawksin nimi vaihtui Blackhawksiin, koska se oli alkuperäisessä sopimuksessa 1926 painettu Blackhawks.

Mike Keenanin ottaessa vastuun Blackhawksin valmennuksesta kaudella 1988–1989, pääsivät he heti seuraavalla kaudella jälleen konferenssifinaaliin. Vuonna 1992 he pääsivät aina finaaliin saakka, mutta hävisivät finaalissa Pittsburgh Penguinsille. Tällä kaudella Blackhawksissa pelasivat muun muassa sellaiset legendat kuin Chris Chelios, Jeremy Roenick, Denis Savard ja Ed Belfour.

Tämän jälkeen Blackhawks ei ole päässyt edes konferenssifinaalin saakka. Suurin tapahtuma on ollut kotihallin vaihtuminen vuonna 1994 Chicago Stadiumista United Centeriin.

[muokkaa] Kotihallit

Paddy Harmon halusi perustaa Chicagoon NHL-joukkueen, mutta myöhästyi. Hän kuitenkin päätti, että hallin hän voi kuitenkin rakentaa ja näin ollen hän sijoitti 2,5 miljoonaa dollaria omia rahojansa Chicago Stadiumin rakentamista varten. Halli valmistui vuonna 1929 ja ensimmäinen tapahtuma siellä oli nyrkkeilyottelu. Yhdeksän kuukautta myöhemmin Blackhawks pelasi ensimmäisen ottelunsa siellä 14212 katsojan todistamana. Se oli yli 6000 katsojaa enemmän kuin koskaan entisessä kotihallissa Chicago Coliseumilla koskaan oli.

Chicago Stadiumia pidettiin arkkitehtuurisesti hienona ja muutenkin massiivisena. Sinne mahtuikin lähes tuplaten Madison Square Gardenin katsojaluku, joka oli siihen aikaan suurin halli. Halli olikin hyvin suosittu paikka konserteille, urheilutapahtumille ja poliittisille tapahtumille.

Viimeinen ottelu hallissa pelattiin vuonna 1994 Toronto Maple Leafsia vastaan.

Nykyään Blackhawks pelaa ottelunsa United Centerissä, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1992. Blackhawks pelasi ensimmäisen ottelunsa United Centerissä 1995 kaataen Edmonton Oilersin luvuin 5-1. Hallin rakentaminen maksoi 175 miljoonaa dollaria ja sinne mahtuu 20500 katsojaa.

[muokkaa] Blackhawks ja suomalaiset

Blackhawks on suomalaisittain hyvin mielenkiintoinen seura. Alpo Suhonen oli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssa ja hän valmensi nimenomaan Chicago Blackhawksia.

Pelaajista Blackhawksia ovat edustaneet Christian Ruuttu, Ville Nieminen, Jari Torkki, Sami Helenius, Tuomas Grönman ja Petri Varis ja tällä hetkellä Blackhawksissa pelaavat Tuomo Ruutu, Lasse Kukkonen ja Tony Salmelainen. Blackhawksilla on myös useita suomalaisvarauksia.

Suomalaisvarauksia ovat mm. Marko Anttila, Teemu Jääskeläinen, Kevin Kantee, Petri Kontiola, Olli Malmivaara ja Jari Viuhkola.

[muokkaa] Pelaajat

[muokkaa] Nykyinen kokoonpano

Tilanne 3. lokakuuta 2006. ^[1]

Maalivahdit
Numero		Pelaaja	Hanskakäsi	Hankittu	Syntymäpaikka
31		Brian Boucher	V	2006	Woonsocket, Woonsocket, Yhdysvallat
39		Nikolai Habibulin	V	2005	Sverdlovsk, Venäjä
40		Patrick Lalime	V	2006	St. Bonaventure, Québec, Kanada

Puolustajat
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Hankittu	Syntymäpaikka
2		Duncan Keith	V	2002	Winnipeg, Manitoba, Kanada
5		Jassen Cullimore	V	2004	Simcoe, Ontario, Kanada
6		Lasse Kukkonen	V	2006	Oulu, Suomi
7		Brent Seabrook	O	2003	Richmond, British Columbia, Kanada
23		Jim Vandermeer (A)	V	2004	Caroline, Alberta, Kanada
25		Cam Barker	V	2004	Winnipeg, Manitoba, Kanada
33		Adrian Aucoin (C)	O	2005	Ottawa, Ontario, Kanada

Hyökkääjät
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Pelipaikka	Hankittu	Syntymäpaikka
8		Tony Salmelainen	O	OLH	2006	Espoo, Suomi
10		Patrick Sharp	O	KH	2005	Thunder Bay, Ontario, Kanada
11		Bryan Smolinski	O	KH/VLH	2006	Toledo, Ohio, Yhdysvallat
12		Matt Keith	O	OLH	2001	Edmonton, Alberta, Kanada
14		Rene Bourque	V	VLH	2004	Lac La Biche, Alberta, Kanada
15		Tuomo Ruutu	V	VLH	2001	Vantaa, Suomi
16		Radim Vrbata	O	OLH	2005	Mladá Boleslav, Tšekkoslovakia
17		Mikael Holmqvist	V	VLH	2005	Tukholma, Ruotsi
19		Denis Arhipov	V	KH	2006	Kazan, Neuvostoliitto
22		Martin Lapointe (A)	O	OLH	2005	Ville St-Pierre, Quebec, Kanada
24		Martin Havlát	V	VLH	2006	Mladá Boleslav, Tšekkoslovakia
26		Michal Handzus	V	KH	2006	Banská Bystrica, Tšekkoslovakia
34		Reed Low	O	OLH	2006	Moose Jaw, Saskatchewan, Kanada
37		Adam Burish	O	OLH	2002	Madison, Wisconsin, Yhdysvallat
51		Jeff Hamilton	V	VLH	2006	Dayton, Ohio, Yhdysvallat

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Chicago Blackhawksissa pelanneista jääkiekkoilijoista

[muokkaa] Tilastot

[muokkaa] Hall Of Fame -pelaajat

[muokkaa] Jäädytetyt numerot

• 1 Glenn Hall
• 3 Keith Magnuson (ei virallisesti jäädytetty, joukkue kuitenkin lopettanut numeron käytön)
• 9 Bobby Hull
• 18 Denis Savard
• 21 Stan Mikita
• 35 Tony Esposito
• 99 Wayne Gretzky (jäädytetty koko NHL-liigassa)

[muokkaa] Lähteet

• Chicago Blackhawksin virallinen Internet-sivusto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomalaiset Chicago Blackhawks pelaajat, nhlfinns.com

National Hockey League

Anaheim | Atlanta | Boston | Buffalo | Calgary | Carolina | Chicago | Colorado | Columbus | Dallas | Detroit | Edmonton | Florida | Los Angeles | Minnesota | Montreal | Nashville | New Jersey | NY Islanders | NY Rangers | Ottawa | Philadelphia | Phoenix | Pittsburgh | San Jose | St. Louis | Tampa Bay | Toronto | Vancouver | Washington