Gilles de Rais
Wikipedia
Gilles de Rais (elokuu 1404 – 26. lokakuuta 1440) oli ranskalainen sarjamurhaaja, sotilas, aristokraatti ja vähän aikaa kansallissankari. Hänet tuomittiin satojen lasten kiduttamisesta, raiskaamisesta ja murhaamisesta. Yhdessä Erzsébet Báthoryn kanssa häntä on pidetty nykyaikaisten sarjamurhaajien edeltäjänä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
Rais syntyi Bretagnen ja Poitoun rajalla rikkaaseen aatelisperheeseen 1404. Vuosina 1427-1435 hän toimi komentajana kuninkaallisessa armeijassa ja oli mukana Jeanne d'Arcin joukoissa 1429. Joskus Rais'n on asemaa Jeanne d'Arcin armeijassa on suurenneltu, mutta todellisuudessa hän komensi vain noin kolmeakymmentä miestä: vastaavia komentajia oli kymmeniä. Hän ei myöskään toiminut Jeanne d'Arcin henkivartijana kuten joskus on väitetty. Suurin Rais'n näistä taisteluista saama kunnianosoitus oli puoliseremoniallinen marsalkan arvo, jonka hän sai yhdessä kolmen muun komentajan kanssa kuningas Kaarle VII:n kruunajaispäivänä 1429.
Vuonna 1435 Rais eläköityi armeijasta. Näihin aikoihin hän oman todistuksensa mukaan aloitti okkultistiset kokeilut Francesco Prelati-nimisen miehen ohjauksessa, joka kertoi Rais'lle että tämä saisi tuhlaamansa varat takaisin uhraamalla lapsia "Barron"-nimiselle demonille. Vuonna 1440 Rais kidnappasi erään pappismiehen, mikä johti Nantesin piispan tutkintaan, jonka yhteydessä Rais'n vuosien aikana tekemät rikokset paljastuivat. Rais tunnusti murhat, sekä pedofiiliytensä ja homoseksuaalisuutensa, kun häntä uhattiin kiduttaa. Rais ja hänen apurinsa Henriet ja Poitou teloitettiin Nantesissa 26. lokakuuta 1440.
[muokkaa] Rikokset
Rais houkutteli pikkupoikia kartanoonsa, jossa hän raiskasi, kidutti ja silpoi heidät ja usein masturboi kuolevien uhriensa äärellä. Rais'n surmaamien lasten määrää ei tarkasti tiedetä: sen arvioidaan olevan 80 ja 200 välillä. Uhrit olivat iältään kuuden ja kahdeksantoista välillä ja edustivat molempia sukupuolia: vaikka Rais suosikin poikia, hän otti myös tyttöjä mikäli hänen palvelijansa eivät poikia onnistuneet saamaan.
[muokkaa] Lavastus?
Jotkut ovat epäilleet että Rais lavastettiin murhaajaksi ja kerettiläiseksi kirkon toimesta, joka halusi hänen maansa. Kirkko ei kuitenkaan saanut Rais'n maita, vaan ne jaettiin paikallisille aatelisille. Lisäksi Rais tuomittiin sekä kirkollisessa että maallisessa oikeudessa. Salaliiton hänen lavastamisekseen olisi pitänyt olla hyvin laaja.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Klemettilä Hanne: Ritari Siniparta. Gilles de Rais'n tarina, Atena 2005.