Hard bop
Wikipedia
Hard bop on jazz-musiikin tyylisuunta, jossa yhdistellään R&B:ta, bluesia ja gospel-musiikkia rityisesti saksofonilla ja pianolla. Hard bop syntyi mustien jazz-muusikkojen piirissä, joiden nuoruuden keskeiset musiikilliset vaikutteet olivat olleet nimenomaan be bop ja R&B. Keskeisiä hard bop -muusikkoja olivat muun muassa Art Blakey, John Coltrane, Charles Mingus, Miles Davis, Thelonious Monk ja Sonny Rollins. Hard bop syntyi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa ja vaikka sen suosion huippu sijoittuu tuolle ajanjaksolle, sitä soitetaan ja levytetään edelleen. Hard bopin tempot ovat yleensä hitaampia kuin perinteisessä Bebop-jazzissa ja bassokuviot ovat eläväisempiä -musiikin tarkoituksena oli olla helpommin lähestyttävää kuin bebop musiikki. Myöhemmin hard bop oli soul jazz-tyylin keskeisiä esikuvia.
Luokat: Jazztyngät | Jazz
