Harmaapäätikka
Wikipedia
| Harmaapäätikka | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Harmaapäätikka (Picus canus) on harmaapäinen Euraasiassa viihtyvä tikka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Harmaapäätikan höyhenpeite muistuttaa suuresti vihertikkaa. Selkäpuoli on harmahtavanvihreä, vatsapuoli vaaleanharmaa ja niska keltainen. Pää on harmaa, mustat "viikset" ja koiraalla on punainen tukka. Vihertikkaan verrattuna harmaapäätikan kaula on lyhyempi, nokka ohuempi ja pää hiukan pyöreämpi, ja päässä on punaista vain koiraan otsalla (vihertikalla koko päälaki on punainen ja myös viiksijuovan keskusta).
Pituus 27-32 cm, paino 130-180 g. Ääni pehmeä "kjyk". Laulu on tyypillinen, loppua kohden laskeva vihellyssarja "kyy-ky-ky-ky-ky", jota on helppo matkia viheltämällä. Soidinaikaan helppo houkutella näkösälle matkimalla. Rummuttaa puuta kuten muutkin tikat. Omalaatuinen kamala rääkynä muistuttaa hieman käpytikan vastaavaa ääntä, mutta on vielä karmeampi.
Lentää tikkamaisesti syvään aaltoillen, ja siivistä voi kuulua kumiseva ääni. Tarkkailee ihmistä puun rungon takaa, usein vain silmä näkyy.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaapäätikka on ollut 4 vuotta 10 kuukautta 29 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Harmaapäätikka on levinnyt laajalle Euraasiassa. Suomi on sen levinnäisyysalueen pohjoisreunalla, ja se on täällä harvalukuinen etenkin etelän lehtometsien ja suuria haapoja kasvavien metsien laji. Keski-Suomestakin on pesimishavaintoja. Harmaapäätikka on vähentynyt suuressa osassa Eurooppaa.
[muokkaa] Elinympäristö
Lehti- ja sekametsissä, etenkin jalopuupuistikoissa ja haavikoissa. Voi pesiä myös vanhoissa kalliomänniköissä. Saaristossa usein vanhoissa laidunmetsissä, joissa runsaasti huonokuntoisia lehtipuita. Talvisin käy lintulaudoilla syömässä rasvaa. Syysvaelluksella voidaan tavata myös kaupungeissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Hakkaa kolon lahoon lehtipuuhun n. 5 m korkealle. Voi pesiä vanhassakin kolossa. Munii toukokuun alussa 5-10 munaa, molemmat vanhemmat hautovat 15-17 päivää. Poikaset ovat lentokypsiä neliviikkoisina.
[muokkaa] Ravinto
Muurahaiset. Kesällä syö myös hyönteisiä ja niiden toukkia, syksyllä pihlajanmarjoja, talvella myös siemeniä, ja voi käydä ruokintapaikalla, varsinkin jos talia on tarjolla.
