Kenjutsu
Wikipedia
Kenjutsu (jap. 剣術) tarkoittaa perinteistä japanilaista miekankäyttötaitoa ja on osa-alue Japanilaisessa bujutsussa (sotataito). Erilaisia koulukuntia on ollut satoja. Koulua tarkoittava ryū tai ryū-ha on sananmukaisesti käännettynä "virran haarauma". Tämä tarkoittaa että useat koulut ovat syntyneet perustajansa soveltaessa jo olemassa olevia kenjutsuoppeja esim. tuoden mukaan omia oivalluksia tai käytännön taistelussa esiin tuomia ideoita ja toimintatapoja. Ylipäätään ryū-han tarkoitus on siirtää olemassa olevaa perinnettä eteenpäin, ei kehittää sitä. Tästä seuraa koulujen haarautuminen aina kun uutta tekniikkaa on otettu opetukseen mukaan luovien ja oivaltavien mestarien toimesta. Tällöin on muodostunut kokonaan uusi ainutkertainen perinne, uusi kenjutsu ryū-ha.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kenjutsu opetus jaottelu
Perinteisten eli klassisten kenjutsu (koryu) koulujen opetus on jaettaviissa kolmeen osaan:
- Heihō (strategia)
Sisältää taisteluun valmistautumisen henkiset pääperiaatteet.
- Te No Uchi (ote, soveltaminen)
Tekniikkojen ajoitukset, yksityiskohdat, harjoittamisen perusteet fyysisesti sekä henkisen ja kehollisen voiman kasvattamisen.
- Waza (tekniikat)
Sisältää koulun ase- ja aseettomat tekniikat.
Pähkinänkuoressa, opiskellessaan Wazaa opettajansa johdolla, Te No Uchia noudattaen, kenjutsu oppilas kouluttaa itseään Heihōssa.
[muokkaa] Kenjutsukoulujen perinnön välittyminen
Osa kenjutsukoulukunnista siirtyi rajoitettuna suku- tai klaaniperintönä hyvinkin suppean harjoittajajoukon piirissä. Tällöin perinne oli helposti vaarassa katketa tai kuhtua. Kenjutsu perintö usein jaettiin päämestarin (soke) ja ammattiopettajiin (shihanke) kesken. Ominaista opetukselle oli perinteen sanallinen välitys. Keskiajalla usea ryū-ha omasi kuitenkin kirjallisia dokumentteja joihin oli kirjattu kenjutsukoulun oppien pääkohdat. Nämä kirjalliset tekstit olivat kuitenkin salaisia ja luovutettiin yleensä ainoastaan perinteen pääoppilaille. Näitä tekstikääröjä kutsuttiin salaisiksi gokuden, gokui tai "tiikerikääröiksi"" tora no maki.
Saavutettuaan kohtuullisen tason oppilas sai opettajaltaan maininnan mokuroku. Edistyessään lisää oppilas sai opettajalta todistuksen menkyō ja edelleen vahvistetun todistuksen kaiden. Menkyō kaiden oli osoitus että opettaja oli siirtänyt oppilaalle kaiken osaamansa. Yleensä pidettiin sääntönä että pääopettaja (soke tai shihanke) myönsi vain yhden menkyō kaidenin Japanilaista maakuntaa kohden. Näin välttiin maakunnan sisäistä kilpailua ryū-han opettajien kesken.
[muokkaa] Kenjutsu harjoittelu
Kenjutsu harjoittelu koostuu pääosin kata-harjoittelusta, mutta myös leikkausharjoittelusta, jossa katkotaan kaislamattorullia tai bambukeppejä. Harjoitusvälineenä käytetään usein bokkenia (puumiekka) tai oikeaa miekkaa (katana, tachi, jne.).
Esimerkkejä vanhoista koulukunnista, jotka ovat vielä toiminnassa, ovat Tenshin shōden Katori shintō-ryū, Kashima shintō -ryū ja Kashima shin-ryū. Toisin kuin nykyaikaisissa budolajeissa, vyön väriä ei käytetä harjoittelijan tason näyttämiseen. Vyöarvojen sijaan harjoittelijalle voidaan myöntää tasoa osoittavia lisenssejä, kuten menkyō kaiden.
Kenjutsusta johdettu moderni budolaji on kendo. Myös iaidolla on kenjutsutaustansa, mutta iaijutsusta johdettu osuus on iaidossa merkittävämpi.
[muokkaa] Kenjutsu-kouluja
[muokkaa] Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Japanin vanhimpia kenjutsu-koulukuntia on Tenshin shōden Katori shintō-ryū (jap. 天真正伝香取神道流). Se on yksi arvostetuimmista vanhoista ryū-ha-perinteistä, jota yhä harjoitetaan, ja se onkin määritelty yhdeksi Japanin kulttuuriaarteista. Sen perustaminen voidaan kirjallisten lähteiden perusteella ajoittaa 1400-luvulle. Koulukunta on erikoistunut tachi-miekan käyttöön. Muita aseita bō, naginata, yari ja shuriken) harjoitellaan ainoastaan miekkailijan harjoittamiseksi näitä aseita vastaan.
Tenshin shōden Katori shintō -ryūn perusti samurai nimeltä Iizasa Chōisai Ienao (jap. 飯篠長威斉家直,1387 - 1488). Hän palveli Chiban sukua ja myös Ashikaga shōgunin vasallina 1400-luvulla, ja hänet tunnettiin pätevänä miekan ja keihään käyttäjänä. Hän eli 102-vuotiaaksi, mikä on levottomalla aikakaudella eläneeltä ja sotapalvelusta palvelleelta samurailta poikkeuksellista. Hän otti osaa lukuisiin taisteluihin. Taistelemaan kyllästyneenä hän erosi suvustaan siirtyen munkiksi Katorin šintopyhäkköön harjoittamaan askeesia. Pyhäkössä Chōisaille tapahtui Futsunushi-no-kamin, šintojumalan ilmestyminen. 1000 päivän ajan Chōisai puhdistautui harjoittaen taistelutaitoja ja puhdistautumisriittejä palvellen jumalia Katorin pyhäkössä, ja perusti näin Tenshin shōden Katori shintō -ryūn.
[muokkaa] Hyōhō niten ichi-ryū
Hyōhō niten ichi -ryū (Musashi kutsui kouluaan niten ichiksi (jap. 二天一, "kaksi taivasta yhdessä") tai nitō ichiksi (jap. 二刀一, "kaksi miekkaa yhtenä") -kenjutsukoulu on legendaarisen japanilaisen "miekkapyhimyksen" Miyamoto Musashin kehittämä. Hyōhō niten ichi -ryūssa harjoitellaan pääasiassa pitkän miekan tekniikoita katana (tachi, ittō no seiho "yhden miekan sarja", 12 kataa) mutta myös lyhyen miekan wakizashi (kodachi seihō "lyhyen miekan sarja", 7 kataa) ja kaksi miekkaa yhdessä (nitō seihō "kahden miekan sarja", 5 kataa) kenjutsu-tekniikoita. Muut harjoiteltavat aseet ovat: jutte, bō (5 shakua pitkä) sekä lisäksi aseettomia jujutsu-tekniikoita.
[muokkaa] Shintō-ryū Kenjutsu
Shintō-ryū Kenjutsu tai (Kasumi Shintō-ryū Kenjutsu) on shindō Musō-ryū-jōjutsuun kuuluva kenjutsu katasarja jota harjoitellaan SMR-jōdossa ja ZNKR seitei jodossa. Se pitää sisällään 12 kataa joista 8 on pitkän miekan (daito) ja 4 on lyhyen miekan (shoto).
[muokkaa] Ono-ha itto ryū
Ono-ha itto ryū kenjutsukoulun perustivat: Ito Ittosai Kagehisa (Itto-ryu); Ono Jirouemon Tadaaki (Ono-ha Itto-ryu) aikaisella Edo kaudella, 1630. Ono-ha itto ryū kenjutsua harjoitellaan (odachi, kodachi, habiki) aseilla. Nykyinen perinteen edustaja/päämestari: Sasamori Takemi, 14. päämestari Koulu sijaitsee Tokiossa
[muokkaa] Kashima shin-ryū
Kashima shin -ryū (jap. 鹿島神流) on lähes 500 vuotta vanha japanilainen kenjutsu-koulu.
[muokkaa] Kashima shinden jikishinkage-ryū
Matsumoto Bizen-no-Kami Naokatsu (1467 - 1524) perusti koulukunnan n. 1570.
[muokkaa] Kashima shintō-ryū
Kashima (jap. 鹿島) shintō -ryū on japanilainen kenjutsu-koulu, jonka perusti Tsukahara Bokuden (jap. 塚原卜伝 1489 - 1571) Muromachi-kaudella (1530) levottomana aikana. Koulu perustuu tekniikoihin, joita on koeteltu taistelukentillä ja jotka ovat osoittaneet siellä arvonsa. Eritoten käytetään hyväksi vastustajan haarniskan suojaamattomia kohtia. Koulussa harjoitellaan miekan, keihään ja naginatan käyttöä. Tämänhetkinen päämestari on Yoshikawa Tsuenetaka.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Bu Samurain ammatti / Hashi 20/1998 (päätoimittaja: Timo Reenpää, Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998) ISBN 951-98012-1-9 (sid.)
- Paul Budden: Looking at a far mountain - a study of kendo kata (Tuttle publishing, 2000) ISBN 0-8048-3245-5 (nid.)
- Oscar Ratti / Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan (Castle Books, 1973) ISBN 0-87858-1073-0 (nid.)
