Pasila
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 17 | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 4,29 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 8 127 (1.1.2004) | ||
| - Väestötiheys | 1 894/km² | ||
| Postinumerot | 00230, 00240, 00520 | ||
| Osa-alueet | Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila | ||
| Lähialueet | Alppiharju, Taka-Töölö, Ruskeasuo, Laakso, Vallila, Kumpula, Käpylä, Oulunkylä, Haaga | ||
Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin keskeinen kaupunginosa, joka sijaitsee noin 3,5 km keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan yleensä kolmeen osaan: Keski-Pasila, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila.
Pasilassa on asukkaita reilut 8000, joista Itä-Pasilassa 3500 ja Länsi-Pasilassa 4500. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keski-Pasila
Pasilan halki kulkeva päärata avattiin vuonna 1862, ja siitä lähtien Keski-Pasila on ollut lähes täysin VR:n käytössä. Pasilan asema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin rautatieaseman jälkeen, sijaitsee Keski-Pasilassa. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Pasilassa sijaitsee myös nykyään lähinnä satamia palveleva VR:n ratapiha. Vuosaaren sataman valmistuessa 2008 tavaraliikenne siirtyy pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautuu tällöin muuhun käyttöön, ja Keski-Pasilaan onkin kaavailtu mm. Suomen ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä.
Keski-Pasilan pohjoisosaan on rakennettu Hartwall Areena, jossa pelaa jääkiekkojoukkue Jokerit. Pohjoisosassa, osittain entisen kaatopaikan alueella, on myös laaja VR:n henkilöjunien varikkoalue. Ennen Areenan rakentamista ja VR:n laajennuksia tällä ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.
[muokkaa] Itä-Pasila
1960-luvulla entisen pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennettu Itä-Pasila on klassinen betonilähiö.
Itä-Pasilan suunnittelua siivitti Merihaan tapaan 1960-luvun teknologiaa ihannoiva ajattelutapa, jolloin elementtirakentaminen oli vielä suhteellisen uusi keksintö. Perusvirhe lienee ollut siinä, että tiukkaan ruutukaavaan rakennettiin harmaita betonitornitaloja ja jalankulku eristettiin autoliikenteestä täysin kadut ylittävien kävelysiltojen avulla; varsinaisia jalkakäytäviä katujen varsilla ei siis juuri ole. Lopputuloksena tästä kaikesta oli ankeaksi haukuttu lähiö.
Itä-Pasilan asuntorakentaminen sijoittuu vuosiin 1974-1978, julkista rakentamista tehtiin 1990-luvun alkuun asti.
Itä-Pasilassa 20 vuotta asuneen ja sittemmin pois muuttaneen näkökulma: Lapsiperheille Itä-Pasila on erittäin turvallinen, koska autot eivät aja samassa tasossa jalankulkijoiden kanssa. Toisaalta, kun autot ajavat alemmalla tasolla omissa "kouruissaan", tämä korostaa satunnaisen ohiajajan karua näkökulmaa Itä-Pasilasta. Itä-Pasila on liikenneyhteyksiltään täydellinen kaupunginosa. Kaikki sekä lyhyen että pitkän matkan junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta keskustaan menee 4-5 minuttia. Busseja menee joka suuntaan ja raitiovaunu palvelee kohtalaisen hyvin. Autolla Itä-Pasilaan on helppo tulla ja parkkeeraus omalle paikalle on vaivatonta, koska tallit sijaitsevat usein pihakansien alapuolella.
Kaupunginosassa sijaitsee kuitenkin monta tärkeää virastoa ja laitosta. Niitä ovat mm. Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, kunnille konsulttiapua antava Suunnittelukeskus, Tiehallinto, Tieliikelaitos, Maanmittaushallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Eläketurvakeskus ja YTV. Kouluja alueella ovat ATK-instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu.
Suomen Messut osuuskunta aloitti muuton Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan tammikuun alussa 1975. Laajentuminen entisellä paikalla ei ollut enää mahdollista, joten oli muutettava Pasilaan. Ensimmäisten hallien kokonaispinta-ala oli 34 000 m2 ja ne saivat nimet J.K. Paasikiven halli ja U.K. Kekkosen halli. Ensimmäinen näyttely Pasilassa, Vene -75, avautui 6. helmikuuta 1975. Helsingin pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa 22. joulukuuta 1986. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitteleman rakennuksen kokonaiskerrosala on 10 208 m2 ja hyötypinta-ala 7 409 m2. Vanhaa Rikhardinkadun pääkirjastorakennusta Kaartinkaupungissa alettiin sen tyhjennyttyä saneerata.
[muokkaa] Länsi-Pasila
Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasila oli puutalokaupunginosa jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Puu-Pasila rakenettiin vuosina 1895-1905. Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin 1977 ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Länsi-Pasilassa on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä. Myös radan vieressä sijaitseva Toralinnana tunnettu 1899 rakenettu tiilikasarmi ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumuksesi. Levottomuuksien takia taloa alettiin pian kutsua Toralinnaksi.
Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Oikealla kuvassa Yleisradion Iso Paja ja Pasilan maamerkki 146m korkea TV-torni. Torni otettiin käyttöön vuonna 1983.
[muokkaa] Aiheesta muualla
