Radioamatööri
Wikipedia
Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa ja rakentamaan radiolaitteita. Suomessa radioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintävirasto (eli Ficora). Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät pitävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea. Suomessa radioamatöörejä on noin 6000, maailmalla yli kolme miljoonaa.
Radioamatööriharrasteen tarkoitus on pitää radioyhteyksiä toisten radioamatöörien kanssa. Harrasteen toinen tarkoitus on radiotekniikan tuntemuksen lisääminen rakentamalla lähetin- ja vastaanotinlaitteita sekä antenneja. Tapoja, joilla yhteyksiä pidetään, on monia: yleisimpinä puhetyöskentely, erilaiset digitaaliset lähetelajit sekä sähkötysyhteydet. Harrastuksen erilaisia muotoja ovat mm. DX-työskentely eli harvinaisten maiden keräily, kilpailutoiminta, radiosuunnistus ja radioamatöörisatelliittien kautta yhteyksien pitäminen. Radioyhteyksiä voidaan pyrkiä pitämään myös erityisen vaativissa olosuhteissa, kuten pienitehoisilla laitteilla tilapäisesti esimerkiksi maastoon rakennetuilta asemilta ilman sähkönsyöttöä valtakunnan verkosta tai heijastamalla signaali Kuun, meteorien ionisaatiovanojen (ks. meteorisironta) tai revontulien ionisoiman vyöhykkeen kautta.
Radioamatööriasemilla, joilla on viranomaisen myöntämä asemalupa, on henkilökohtainen asematunnus. Kutsun ensimmäinen osa, prefiksi, kertoo aseman sijaintimaan. Suomen prefiksi on OH (erikoistapauksissa OF, OG, OI tai OJ). OH-etuliitteen jälkeen tulee numero, joka aikaisemmin osoitti läänin, jossa radioamatööriasema toimi. Lääniuudistuksen jälkeen läänikohtaisista tunnuksista on Ahvenanmaata lukuun ottamatta luovuttu, mutta yleensä vanhaa piirijakoa noudatetaan edelleen kun uusia tunnuksia haetaan. Ahvenanmaalla sijaitsevan aseman tunnuksessa on numero 0. Nykyisin on myös mahdollista hankkia maksua vastaan tietty tunnus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ennen lääniuudistusta voimassa ollut piirijako
- OH0 Ahvenanmaa
- OH1 Turun ja Porin lääni
- OH2 Uudenmaan lääni
- OH3 Hämeen lääni
- OH4 Mikkelin lääni
- OH5 Kymen lääni
- OH6 Vaasan ja Keski-Suomen läänit
- OH7 Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit
- OH8 Oulun lääni
- OH9 Lapin lääni
[muokkaa] Tunnettuja radioamatöörejä
- suomalainen edelläkävijäamatööri Arvi Hauvonen
- suomalainen viestintätutkija Osmo A. Wiio
- Jordanian kuningas Hussein
- näyttelijä Marlon Brando
- Intian pääministeri Rajiv Gandhi
- Espanjan kuningas Juan Carlos I
[muokkaa] Radioamatööritutkinto
Suomessa radioamatööritutkinto on moduulipohjainen. Kunkin moduulin voi suorittaa itsenäisesti ja hyväksyttyjen moduulien yhdistelmät antavat oikeuden eri luokkien pätevyystodistuksiin. Hyväksytyillä tutkintomoduuleilla ei ole vanhenemisaikaa, joten ne voi suorittaa joko yksi kerrallaan tai kaikki samassa tutkintotilaisuudessa. Tutkintoja ottavat vastaan paikalliset pätevyystutkijat ympäri maan tarvittaessa.
[muokkaa] Tutkintomodulit
- K-moduuli, sisältää kuusikymmentä väittämää hätäliikenteestä, aseman turvallisuudesta, radioamatöörejä koskevista laeista ja määräyksistä sekä itse radioamatööriliikenteestä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 45 oikeaa vastausta.
- T1-moduuli, sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan perusteista sekä sähköturvallisuusasioista. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.
- T2-moduuli sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan soveltamiseen radioamatööritoiminnan painopistealueiden osalta sekä sähköturvallisuusasioiden tuntemukseen. Kysymykset ovat T1-moduulia vaativampia. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.
[muokkaa] Radioamatööriluokat
Tutkintomoduulien hyväksytysti suorittaminen oikeuttaa seuraaviin radioamatööriluokkiin:
- K-moduuli + T1-moduuli - Perusluokka
- K-moduuli + T2-moduuli - Yleisluokka
Yleisluokan radioamatöörillä on laajemmat oikeudet radioalueiden käyttöön kuin perusluokassa.
[muokkaa] Radioamatöörien taajuusalueet
Suomessa radioamatööritoiminnassa voi käyttää seuraavia taajuusalueita (katso myös: Sähkömagneettinen spektri):
- 135,7—137,8 kHz
- 1810—1855 kHz
- 1861—1906 kHz
- 1912—2000 kHz
- 3500—3800 kHz
- 7000—7100 kHz
- 10100—10150 kHz
- 14000—14350 kHz
- 18068—18168 kHz
- 21000—21450 kHz
- 24890—24990 kHz
- 28000—29700 kHz
- 50,0—52,0 MHz
- 144—146 MHz
- 432—438 MHz
- 1240—1300 MHz
- 2300—2450 MHz
- 3400—3408 MHz
- 5650—5850 MHz
- 10,00—10,28 GHz
- 10,368—10,370 GHz
- 10,45—10,50 GHz
- 24,00—24,25 GHz
- 47,00—47,20 GHz
- 75,50—81,50 GHz
- 122,25—123,00 GHz
- 134,00—141,00 GHz
- 241,00—250,00 GHz
- 248,00—250,00 GHz
- 275,00—1000,00 GHz (vain erityisellä luvalla, ei eritelty taajuusalueittain)
Näiden lisäksi erikoisluvalla hakemuksesta radioamatöörikerhot voivat käyttää pistetaajuuksia: 5278,6 kHz, 5288,6 kHz, 5298,6 kHz, 5330,6 kHz, 5346,6 kHz, 5366,6 kHz, 5371,6 kHz ja 5398,6 kHz.
