Vasili Šuiski

Wikipedia

Vasili Šuiski

Vasili IV (s. 1552 – k. 16. syyskuuta 1612) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen hallitsija, jolla oli sukulaisuusside myyttiseen Rurikiin. Hänet syöstiin vallasta vuonna 1610 sekasorron aikana. Vasili IV pakeni Venäjältä ja kuoli vuonna 1612 Varsovassa.

[muokkaa] Valtaannousu petoksen kautta

Ennen hallitsijakauttaan tutki Vasili tsaari Boris Godunovin salaisesta käskystä kruununperijä Dmitri Ivanovitšin, Iivana Julman pojan, kuolemaa. Vaikka on epäilty että Boris murhautti Dmitrin, raportoi Vasili että kyseessä oli itsemurha.

Tästä huolimattta muutti Vasili Šuiski lausuntoaan Boris Godunovin seuraajan ja pojan Fjodor Godunovin kruunajaisten aikaan 1606 tukeakseen omia valtapyrkimyksiään – hän väittikin nyt että esiin tullut kruununtavoittelija, Grigori Otrepjev, joka väitti olevansa Dmitri olikin oikea Iivana Julman poika. Tästä seurannut kohu johti nuoren ja epäsuositun Fjodorin murhaan.

Tämän jälkeen Vasili teki jälleen täyskäännöksen ja väitti että Dmitri oli sittenkin murhattu lapsena ja kruununtavoittelija olikin huijari. Seurauksena Vale-Dmitri mestattiin. Tapahtumien kulku asetti Vasili Šuiskin suotuisaan asemaan ja hänet kruunattiin toukokuussa 1606.

[muokkaa] Šuiski vallassa

Hän hallitsi siitä lähtien kesään 1610 asti, mutta kansa ei koskaan suostunut hyväksymään hänen nimitystään. Hänen mahtinsa oli olematonta jopa Moskovassa ja todennäköisesti ainoa syy mikseivät pajarit syösseet häntä vallasta oli pätevän vastaehdokkaan puute. Ainoastaan Šuiskin sankarillinen serkku Mihail Skopin-Šuiski sekä Ruotsin sotilaallisen tuen ostaminen alueluovutuksilla (Vasilin tukemiseen liittyi Jakob De la Gardie:n johtaman joukon Moskovan miehitys) onnistui pitämään Vasilin vallankahvassa vuoteen 1610 asti.

1610 Vasili suistettiin vallasta Vorotinskin ja Mstislavskyn pajarisukujen toimesta ja puolalaiset joukot vangitsivat hänet ja veivät Gostyninin linnaan Varsovan lähelle, jossa Šuiski kuoli kaksi vuotta myöhemmin.