Vladimirin alue

Wikipedia

Влади́мирская о́бласть
Vladimirskaja oblast¹


lippu	vaakuna

Vladimirin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Vladimir
56°09′″N, 40°25′″E

Suurin kaupunki (2002)

Vladimir (315 954)

Kuvernööri

Nikolai Vinogradov

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

29 000 km²

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

1 523 990
52,55 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+3
UTC+4

Perustettu

Kotisivu

www.avo.ru

¹ Translitteroituna

Vladimirin alue (ven. Влади́мирская о́бласть, Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen.

[muokkaa] Maantiede

Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Muista joista mainittakoon Okan sivujoki Kljazma.

[muokkaa] Väestö

Vladimirin alueen asukasluku on 1 618 000 (1999) ja asukastiheys 55,8 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Vladimir (336 100 as.), Kovrov (161 900 as.) ja Murom (141 400 as.).

[muokkaa] Hallinto

Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Vladimir. Alue on jaettu hallinnollisesti 19 piiriin ja 22 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

[muokkaa] Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä. Maatalous tuottaa karjataloustuotteita, vihanneksia ja perunoita.

Alueelta johtaa rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni-Novgorodiin.

[muokkaa] Historia

Vladimirin kaupunki on perustettu 1108. Siitä tuli Vladimir-Suzdal valtion pääkaupunki 1157. Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan romahduksen jälkeen. Mongolit valloittivat alueen 1238. Alue liitettiin (Moskovan) Venäjään vuonna 1364.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Karjala \| Hakassia \| Komi \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk¹ \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk³ \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka² \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Samara \| Sahalin \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Evenkia¹ \| Hanti-Mansia \| Tšukotka \| Korjakia² \| Nenetsia \| Taimyr¹ \| Ust-Ordan Burjatia³ \| Jamalin Nenetsia

1. 1. tammikuuta 2007 Evenkia ja Taimyr liitetään osaksi Kransojarskin aluepiiriä.
2. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
3. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.