Ensimm??inen kirje tessalonikalaisille

Luku 2

1 Tied??tteh??n itsekin, veljet, ettei tulomme teid??n tyk??nne ollut turha;
2 vaan, vaikka me ennen, niinkuin tied??tte, olimme k??rsineet Filippiss?? ja meit?? siell?? oli pahoin pidelty, oli meill?? kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa.
3 Sill?? meid??n kehoituspuheemme ei l??hde eksymyksest?? eik?? ep??puhtaasta mielest?? eik?? ole kavaluudessa puhuttua;
4 vaan niinkuin Jumala on katsonut meid??n kelpaavan siihen, ett?? meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meid??n syd??memme.
5 Sill?? me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tied??tte, emmek?? mill????n tekosyyll?? voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme,
6 emmek?? ole etsineet kunniaa ihmisilt??, emme teilt?? emmek?? muilta,
7 vaikka me Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia arvonantoa; vaan me olimme lempe??t teid??n keskuudessanne, niinkuin imett??v?? ??iti, joka vaalii lapsiansa;
8 niin mekin, teit?? hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sill?? te olitte meille rakkaiksi tulleet.
9 Muistattehan, veljet, meid??n ty??mme ja vaivamme: y??t ja p??iv??t ty??t?? tehden, ettemme ket????n teist?? rasittaisi, me julistimme teille Jumalan evankeliumia.
10 Te olette meid??n todistajamme, ja Jumala, kuinka pyh??t ja oikeamieliset ja nuhteettomat me olimme teit?? kohtaan, jotka uskotte,
11 samoinkuin te tied??tte, kuinka me, niinkuin is?? lapsiansa, kehoitimme itsekutakin teist?? ja rohkaisimme teit??,
12 ja teroitimme teille, ett?? teid??n on vaeltaminen arvollisesti Jumalan edess??, joka kutsuu teit?? valtakuntaansa ja kirkkauteensa.
13 Ja sent??hden me my??s lakkaamatta kiit??mme Jumalaa siit??, ett?? te, kun saitte meilt?? kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka my??s vaikuttaa teiss??, jotka uskotte.
14 Sill?? teist??, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sill?? tekin olette k??rsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta,
15 jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meit??, eiv??tk?? ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia,
16 kun est??v??t meit?? puhumasta pakanoille heid??n pelastumiseksensa. N??in he yh??ti t??ytt??v??t syntiens?? mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heid??t, viimeiseen m????r????ns?? asti.
17 Mutta kun meid??t nyt, veljet, on hetkeksi aikaa erotettu teist??, ulkonaisesti, ei syd??melt??, niin on meille tullut yh?? suurempi halu p????st?? n??kem????n teid??n kasvojanne.
18 Sent??hden olemme tahtoneet tulla teid??n tyk??nne, min??, Paavali, puolestani, en vain kerran, vaan kahdestikin, mutta saatana on meid??t est??nyt.
19 Sill?? kuka on meid??n toivomme tai ilomme tai meid??n kerskauksemme kruunu? Ettek?? my??s te, meid??n Herramme Jeesuksen edess?? h??nen tulemuksessaan?
20 Sill?? te olette meid??n kunniamme ja meid??n ilomme.