Akupunktio
Wikipedia
Akupunktio (lat. acus, "neula" ja pungere, "pistää", tai kiin. 針灸, zhēn jǐu) on yksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen muodoista. Akupunktiota on harjoitettu Kiinassa yli 3000 vuotta, länsimaihin se levisi 1600-luvulla jesuiittojen mukana. Laajemmin menetelmä yleistyi länsimaissa 1800-luvulla. Akupunktion tavoite on palauttaa terveyttä tai hyvinvointia pistämällä neuloja ns. akupunktiopisteisiin. Nykyisin neulat tehdään ruostumattomasta teräksestä ja ne ovat hyvin ohuita, tavallisesti alle 0,5 mm paksuja. Akupunktio samoin kuin muutkin kiinalaiset hoitomuodot ovat länsimaista lääketiedettä vanhempia, tästä huolimatta monet sen periaatteista on voitu kliinisin kokein osoittaa oikeiksi.
Kiinalaisen lääketieteen lähestymistapa on kokonaisvaltainen, joka pyrkii parantamaan sairauden syyn ja vahvistamaan kehon omaa kykyä parantua. Länsimaalaisen lääketieteen on katsottu pyrkivän tuhoamaan lääkkein taudinaiheuttaja. Kiinalainen hoitomenetelmä on oppi elämästä, energian kiertokulusta sekä voimista ja vastavoimista. Ihmiskehossa on 12 päämeridiaania ja 8 sivumeridiaania, jotka muodostavat perustan hoidolle. Meridiaanit ovat hermopäätteiden muodostamia ratoja, joilla noin 400 merkittävää akupunktiopistettä sijaitsevat. Meridiaanin katsotaan olevan yhteydessä suuriin sisäelimiin, joiden energiat ohjaavat kehon toimintaa. Akupunktion tarkoituksena on ärsyttää neuloilla akupunktiopisteissä olevia hermopäätteitä. Hermopäätteet lähettävät sähköisiä impulsseja selkäytimeen ja aivojen alaosien keskuksiin, joista niiden katsotaan siirtyvän sairaille alueille. Akupunktiohoito korjaa kehon häiriintynyttä energiankiertoa, jolloin keho alkaa taistelemaan itse sairauksia vastaan ja tuottamaan omia kipulääkkeitä.
Akupunktiohoitoa käytetään moniin sairauksiin, muun muassa yleisimmin päänsärkyyn, migreeniin, lapsettomuuteen, hermostoperäisiin kiputiloihin, eri särkyihin, masennukseen, unettomuuteen, stressiin, psykosomaattisiin oireihin, ylipainoon, allergiaan ja astman hoitoon. Akupunktiolla on todennäköisesti kipua lievittäviä vaikutuksia, mutta laajemassa mielessä se tai sen taustalla oleva vitalistinen oppi ei pidä paikkaansa, eli se on osaksi näennäistiedettä. Kivunlievitys voi perustua aivojen oman morfiinin, endorfiinin tuottamiseen. Skeptikot väittävät vaikutuksen olevan sama, pistettäessä mihin paikkaan kehoa tahansa, katsomatta pisteitä meridiaanikartoista.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Selin, Risto (2001): Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ISBN 952-5329-19-4
