Arkkieliöt
Wikipedia
Arkkieliöt eli arkit (Archaea) ovat yksi eliökunnan kuudesta kunnasta (ks. systematiikka). Ne ovat yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole kotelon ympäröimää, mitoottisesti jakautuvaa tumaa. Niitä pidettiin ennen bakteereihin kuuluvina ja kutsuttiin arkkibakteereiksi. Niitä havaittiin aluksi vain vaativissa elinympäristöissä, esimerkiksi hapettomissa, erittäin happamissa, kylmissä, kuumissa ja suolaisissa paikoissa. Nykyisin niiden tiedetään olevan yleisiä myös tulvamailla ja vedenpuhdistamoissa. Lähes joka maalajissa elää ainakin yksi arkkieliölaji.
[muokkaa] Historia
Arkkieliöt löysivät Carl Woese ja George Fox vuonna 1977 rRNA-tietoihin perustuvan fylogeneettisen puun avulla, josta kävi ilmi, että arkkieliöt edustivat kokonaan uutta eliöiden ryhmää. Tämä sai Woesen nimeämään kolme eliökunnan domeenia: arkit (Archaea, alun perin Archaebacteria), bakteerit (Bacteria, alun perin Eubacteria) ja aitotumaiset (Eukarya).
[muokkaa] Peruspiirteet
Arkkieliöt muistuttavat bakteereja solurakenteeltaan ja aineenvaihdunnaltaan. Niiden geneettinen transkriptio ja translaatio – molekyylibiologian kaksi keskeisintä prosessia – muistuttavat kuitenkin aitotumaisia. Arkkieliöillä on yksinkertainen soluseinä, jossa ei ole bakteereille ominaista peptidoglykaania. Aitotumaisten ja bakteerien soluseinät koostuvat pääasiassa glyseroliesterilipideistä, kun ne arkkieliöillä koostuvat glyserolieetterilipideistä, mikä saattaa liittyä arkkieliöiden sopeutumiseen erittäin kuumiin olosuhteisiin. Arkkieliöiden liikkumiseen tarkoitetut flagellat eli värekarvat ovat koostumukseltaan ja kehitysasteeltaan erilaisia kuin bakteereilla.
Arkkieliöt ovat erittäin pieniä: niiden koko on 0,1–15 μm, ja jotkut niistä muodostavat noin 200 mikrometrin kokoisia ryppäitä. Muodoltaan ne voivat olla pyöreitä, sauvamaisia, spiraalimaisia, liuskaisia tai neliömäisiä. Aineenvaihdunta vaihtelee arkkieliötyypistä riippuen: esimerkiksi Halobacteria-ryhmän arkkieliöt voivat tuottaa ATP:tä eli adenosiinitrifosfaattia valon avulla.
