Bjarmaland

Wikipedia

Bjarmien maa eli Bjarmia, Bjarmaland, esiintyi islantilaisten saagoissa Jäämeren kautta kulkevan merireitin päätekohtana. Se sijaitsi oletettavasti Vienanmeren rannalla, Vienanjoen suulla, nykyisen Arkangelin alueella.

Saagoissa kerrotaan bjarmien hopea-aarteista, joita norjalaiset tavoittelivat sekä käymällä kauppaa että ryöstelemällä. Bjarmien arvellaan hankkineen hopean kauppaa käymällä. Viikinkiaikana joet toimivat kauppareitteinä sekä Itämereltä että Vienanmereltä Mustallemerelle asti ja niitä käyttivät useat kansat.

Norjalaiset havittelivat Bjarmiasta myös paikallista mursunluuta sekä turkiksia.

[muokkaa] Bjarmian asukkaat

Bjarmalandin asukkaat olivat ilmeisesti suomensukuisia. Heidät on yleensä yhdistetty vepsäläisiin. Tämän tulkinnan mukaan he olisivat myös itämerensuomalaisia. Toinen vaihtoehto ovat suomalais-ugrilaiset permiläiset. Tämä tulkinta perustuu mm. nimien Permi ja Bjarmaland yhteneväisyyteen.

Bjarmit on yleensä yhdistetty venäläisissä kronikoissa mainittuihin tsuudeihin. Myöhemmin vepsäläiset on yhdistetty tsuudeihin.

[muokkaa] Bjarmian retkiä

Norjalainen Tore Hund (Tore Koira) purjehti saagan mukaan miehineen Bjarmiaan vuonna 1026. He kävivät kauppaa asukkaiden kanssa ja teeskentelivät sitten lähtevänsä. He kuitenkin palasivat yön pimeydessä bjarmien aidatun hautakummun luokse, jonne oli pystytetty Jomali-jumalan patsas. Kumpuun oli sekoitettu hopeaa ja maata. Ottarin miehet kaivoivat hopeaa ja Ottar itse meni tyhjentämään Jomalin kädessä olevaa maljaa. Lopuksi hän iski Jomalin pään poikki ottaakseen sen kaulasta kaulakorun. Tämä herätti bjarmit, ja norjalaiset pinkoivat pakoon. Norjalaiset ehtivät juuri ja juuri laivoilleen ja saivat retkeltään suuren saaliin, vaikka enemmänkin olisi ollut saatavilla.

Bosin ja Herraudsin saagassa (Bosa saga ok Herrauds, arvioutu laatimisaika 1300-luku, kolme säilynyttä käsikirjoitusta 1400-luvulta) Bjarmiaan (Bjarmaland) matkaavat puolestaan gautlantilaiset viikingit Bosa ja Herraud pelastamaan kuninkaantytär Hleidiä. Hleid on Kolfrostan, Bjarmian kuninkaan Harekin äidin ja samalla Jomalin ylipapittaren vankina. He tappavat Kolfrostan, vapauttavat Hleidin sekä ryöstävät Jomalin kultakruunun, kaulakäädyn, hopeamaljan täynnä punakultaa ja jumalan korukatoksen, jonka arvoksi mainitaan Välimeren kolme varustettua laivaa. He käyvät joukkoinensa taistelun Bjarmian kuningas Harekin ja tämän poikien Hraerekin ja Siggeirrin joukkojen kanssa voitokkaasti. Myöhemmin Bosi nai kuningas Harekin tyttären Eddan ja hänet hyväksytään Bjarmian valtaistuimelle.