Digitaalinen valokuvaus
Wikipedia
Tätä artikkelia on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Digitaalikamera. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Digitaalinen valokuvaus tarkoittaa tallennusmenetelmää, jolla kuvattava kohde tallennetaan ensin digitaalikameran muistikortille ja siirretään sitten tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä varten. Kuvatiedostojen katselu ja kuvien tulostaminen (suoratulostus) on mahdollista ilman kuvankäsittelyä. Kaikki digitaalikameralla otetut kuvat näyttävät kuitenkin paremmilta, jos niitä käsitellään esitys- ja tulostuslaitteisiin sopivalla tavalla, kuvantiedostoihin liittyviä aineisto- ja laatuvaatimuksia noudattaen. Katselu- ja esitysvälineitä säädetään, jotta tallennettu kohde toistuu niissä samanlaisena kuin kuvaushetkellä.
Laajemmin nähtynä digitaalinen valokuvaus sisältää kaikki työvaiheet ja välineet kuvatiedostoja tallennettaessa ja käsiteltäessä, kuvia esitettäessä, tulostettaessa ja painettaessa.
Digitaalisen valokuvauksen työvaiheet:
- digitaalinen tallentaminen
- digitaalinen kuvankäsittely
- digitaalinen arkistointi
- digitaalinen tulostaminen
- digitaalinen jakelu
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Digitaalinen tallentaminen
Digitaalikameraa säätämällä varmistetaan, että tallentuvia kuvatiedostoja voidaan käsitellä kuvankäsittelyohjelmalla ja kuvatiedostoon tallentuvat kaikki laadukkaan digikuvan ominaisuudet. Digitaalinen valokuva otetaan digitaalikameralla, digitaalisella järjestelmäkameralla tai digitaaliperällä. Muistikortilta kuvatiedosto yleensä siirretään tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä varten. Digitaalisella tallentamisella tarkoitetaan originaalin (valokuvan, dian, värinegatiivin, mustavalkofilmin ja painetun kuvan) tallentamista taso-, dia- tai rumpuskannerilla kuvatiedostoksi. Digitaalisen tallentamisen lopputulos on kuvatiedosto.
[muokkaa] Digitaalinen kuvankäsittely
Kuvatiedostot käsitellään aineisto- ja laatuvaatimusten mukaisesti, jotta ne näyttävät hyviltä ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Kuvatiedosto koostuu pikseleistä. Muita kuvatiedoston - digikuvan - ominaisuuksia ovat mm. pikselimäärä, pikselitiheys, väritila, tasot, kanavat, värisyvyys, sävyjakauma, valkotasapaino, kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys, kuvasuhde, terävyys, tiedosto- ja tulostuskoko. Tämä ominaisuusluettelo ei ole tyhjentävä.
(Käytettävät sanat vaihtelevat kuvatuotanto- ja käyttöympäristön laitteiden ja sovellusohjelmien mukaan. Sanasto kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Digitaalisen valokuvauksen ammattisanasto on - jos otetaan huomioon kaikki työvaiheet ja välineet - laajuudeltaan n. 1100 ammattisanaa. Tähän määrään voidaan lisätä vielä englanninkieliset sanat. Alalla toimivan henkilön koulutus- ja harrastustausta sekä keskeiset työtehtävät vaikuttavat siihen, mitä ammattisanaa henkilö käyttää. Tämän artikkelin ensimmäinen kirjoittaja käyttää niitä sanoja, jotka esiintyvät digitaalikameroiden käyttöohjeissa, kuvankäsittelyohjelmien valikoissa ja ohjeissa, alan kirjallisuudesta sekä ammattilehdistä, Internetissä, keskustelupalstoilla, työpaikoilla ja koulutustilanteissa, online -sanastoissa, jne. Kirjoittajan käytössä on myös monikielinen sanastotietokanta ja yli 50.000 sivua alaan liittyviä monikielisiä PDF-tiedostoja.)
[muokkaa] Digitaalinen arkistointi
Digitaalisen arkistoinnin tavoite on digitaalisen aineiston (kuvat, videot, animaatiot, jne.) välitön saatavuus ja hyödynnettävyys. Käyttökelpoisimmat kuva-arkisto-ohjelmat helpottavat aineiston etsintää ja jakelua. Osa tietokannoista on suorakäyttöisiä. Arkiston sisältämä tietokanta sisältää aineiston luokituksen, sisällönkuvauksen ja hakutoiminnot. Toiminnallisesti käyttökelpoinen kuva-arkisto-ohjelma yhdistää informaatikon, toimittajan ja atk-tuen monipuolisen osaamisen.
[muokkaa] Digitaalinen tulostaminen
[muokkaa] Kirjallisuus
- Alex May: Digitaalinen valokuvaus (Pagina)
- Jarkko Viljanen, Matti Karhula, Petri Miettinen: Digikuvan peruskirja (Docendo) ISBN 9518461821
- Pekka Punkari: Digifotokoulu (Docendo) ISBN 9518462321