Espoon keskus
Wikipedia
Espoon keskus (ruots. Esbo Centrum) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee likimain Espoon maantieteellisessä keskuksessa. Espoon keskus on myös Vanha-Espoon suuralueen (väkiluku 31 092 henkilöä vuonna 2004) aluekeskus. Espoon keskus on myös Espoon hallinnollinen keskus: siellä sijaitsevat kaupungintalo, valtuusto ja virastokeskus.
Espoon keskuksen kaupunginosaan kuuluvat Kiltakallion, Kirkkojärven, Saarniraivion, Sunan, Suvelan ja Tuomarilan asuinalueet. Espoon aseman välittömässä läheisyydessä on vielä rakentamattomia alueita, mikä on harvinaista pääkaupunkiseudulla. Tälle niin sanotulle Suviniityn asuinalueelle on suunnitteilla lisää asuinrakentamista.
Espoon keskus sai hallinnollisen nimensä 1970-luvulla. Aiemmin paikalla ollutta kylää kutsuttiin Espoon kyläksi (ruotsiksi Esbo by) tai Espoon pitäjäksi. Paikalla ollut pieni kylä koostui viidestä isommasta tilasta, jotka ovat antaneet nimensä alueen asuinalueille: Doms (Tuomarila), Jofs (Jouppi), Kirsti (Kirstinmäki), Dahl ja Suna. 1900-luvun alkupuolella aluetta kutsuttiin myös Muuralaksi, joka on nykyään luoteessa sijaitsevan kaupunginosan nimi, Espoon yleistyttyä koskemaan käsitteenä koko nykyistä Espoota. Tosin nimi Muurala saatetaan otettaa uudestaan käyttöön Espoon keskuksen tilalle osana alueen maineenparantamistoimenpiteitä. Kylässä on ollut pysyvää asutusta ainakin 700–800 vuotta, luultavasti paljon pidempään. Alueella on tehty arkeologisia löytöjä jo tuhansia vuosia aiemmin olleesta asutuksesta.
Alueen kaupallinen keskus on kauppakeskus Espoontori. Espoon keskuksessa toimivat Kuninkaantien lukio, Omnian ammattiopisto sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Vuonna 2003 Espoon keskukseen valmistui Kaivomestarin kiinteistö, joka on Suomen mittakaavassa harvinainen: yksityisin varoin toteutettu lukio-, uimahalli- ja liikuntahallikiinteistö. Suomen ensimmäinen Ikea sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä Espoon rautatieasemalta, Bembölen suuntaan.
Espoon keskuksessa sijaitsee Espoon tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Samalla paikalla on aiemmin sijainnut puinen kirkko. Espoon Keskuksessa sijaitsee myös muun muassa Lagstadin kotiseututalo. Nykyisin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen avoimena pitämä talo oli valmistuessaan 1873 Espoon ensimmäinen kansakoulu ja toimi sotien aikana muun muassa synnytyslaitoksena, kun naistenklinikka oli evakossa Espoossa.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Espoon rautatieasemalla pysähtyvät rantaradalla kulkevat kaukojunat Pendolinoa myöten. Kaukojunissa eivät kelpaa maksuvälineenä Espoon sisäinen eikä seutulippu.
Lähijunista ei pysähdy Y-tunnuksella kulkeva Karjaalle menevä juna.
Linja-autovuoroja on lukuisia, niin seudullisia kuin paikallisiakin. Yhteyksiä on joka ilmansuuntaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Espoon keskuksen paikallisportaali
- Kirkonkylästä keskukseksi
- Espoon keskuksen kaupunkipolut
- Keski-Espoo -seura
- Keski-Espoon Sanomat
- Espoon tuomiokirkkoseurakunta
- Lagstadin kotiseututalo
- Tarinoiden Espoo - Keski-Espoo
- Espoon keskuksen kehittämisfoorumi - www.espoonkeskus.fi
| Pohjois-Espoo: Puotinen | Kalajärvi | Lahnus | Lakisto | Luukki | Niipperi | Perusmäki | Röylä | Vanhakartano | Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti | Kaitaa | Latokaski | Nöykkiö | Saunalahti | Soukka | Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano | Kauklahti | Kurttila | Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio | Kilo | Laaksolahti | Leppävaara | Lintuvaara | Lippajärvi | Sepänkylä | Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa | Matinkylä | Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti | Laajalahti | Mankkaa | Niittykumpu | Otaniemi | Pohjois-Tapiola | Tapiola | Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus | Gumböle | Högnäs | Järvenperä | Karhusuo | Karvasmäki | Kaupunginkallio | Kolmperä | Kunnarla | Kuurinniitty | Muurala | Nupuri | Nuuksio | Siikajärvi | Vanha-Nuuksio |
