Harmaaorava
Wikipedia
Harmaaorava | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Harmaaorava (Sciurus carolinensis) on Pohjois-Amerikasta Eurooppaan levinnyt jyrsijä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Harmaaoravan turkki on enimmäkseen harmaa. Selkäpuolta värittävät hajanaiset ruosteenruskeat karvat. Vatsa on vaaleampi.
Pituus: 20-31 cm
Hännän pituus: 20-25 cm
Paino: 510-700 g
[muokkaa] Levinneisyys
Harmaaoravan kotiseutua ovat USA:n ja Kanadan itäiset osavaltiot ja territoriot. Lajia on siirretty mantereen länsiosiin sekä moniin Euroopan valtioihin. Harmaaorava on kotiutunut Englantiin, missä se on lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan (Sciurus vulgaris). Euroopan unioni pelkääkin harmaaoravan syrjäyttävän eurooppalaisen oravan alueellaan.
Harmaaorava tuotiin häiden yhteydessä Irlantiin Longfordin kreivikuntaan v. 1911. Buckinghamin herttuan lahja hääparille oli eväskorillinen harmaaoravia, jotka päästettiin nurmikolle hääaterian jälkeen. Hätääntyneet otukset karkasivat metsään ja niistä muodostui alueelle pysyvä kanta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Harmaaoravanaaras viestittää pariutumishaluaan levittämällä hormonipitoisia eritteitään ympäri elinpiiriään. Toimillaan se saattaa viekoitella paikalle jopa 30 urosta. Ne ajavat naarasta takaa innokkaasti pitkin maita ja puita. Vahvin ja kelpoisin uros voittaa kisan ja pääsee parittelemaan naaraan kanssa. Pariteltuaan naaras rakentaa poikaspesän, johon se synnyttää jälkeläisensä.
Vastasyntyneet poikaset ovat avuttomia, mutta varttuvat nopeasti emonsa maidolla. Seitsenviikkoisina ne ovat valmiita lähtemään pesästä, mutta joutuvat yhä helposti petojen saaliiksi. Nuoret oravat telmivät usein pitkiä aikoja päivittäin. Leikkimisen uskotaan kehittävän eläimen taitoja selvitä elämässä hengissä mahdollisimman pitkään. Maailmalle poikaset lähtevät emonsa luota noin puolivuotiaina.
[muokkaa] Ravinto
Harmaaoravan isot etuhampaat ovat täydelliset työkalut pähkinöiden avaamiseen ja sisällöllä herkutteluun. Erityisen ihastuneita oravat ovat tammenterhoihin. Syyspuolella ravintoa on tarjolla suorastaan ylen määrin. Silloin harmaaorava kätkee herkut, joita se ei heti nauti. Varastot ovat tarpeen laihoina talvikuukausina. Kätkönsä orava löytää muistinsa ja tarkan hajuaistinsa avulla. Lihottaessaan itseään talven varalle se nauttii kernaasti myös syksyn hedelmiä. Päästäkseen juomaan mahlaa eläin jyrsii puunkuorta. Joskus se ryövää myös linnunpesiä.