Havaiji

Wikipedia

State of Hawaii
Moku‘āina o Hawai‘i


Osavaltion lippu	Osavaltion sinetti

Osavaltion lempinimi: The Aloha State

Yhdysvaltain kartta, jossa Havaiji korostettuna

Yhdysvaltain osavaltiot

Pääkaupunki

Honolulu

Suurin kaupunki

Honolulu

Kuvernööri

Linda Lingle

Viralliset kielet

englanti ja havaiji

Pinta-ala

28 337 km² (.)

- Maa-ala

16 649 km²

- Vesiala

{{{Vesiala}}} km² (41,2 %)

Väestö (2005)

- Asukkaita

1 275 194 (42.)

- Asukastiheys

76,60/km² (13.)

Liittovaltion osavaltioksi

- Päivämäärä

21. elokuuta 1959

- Järjestyksessä

50.

Aikavyöhyke

Tyynenmeren: UTC-10

Leveyspiiri

18°55'N - 29°N

Pituuspiiri

154°40'W - 162°W

Leveys

Pituus

2 450 km

Pinnanmuodostus

- Korkein kohta

4 205 m

- Keskikorkeus

925 m

- Matalin kohta

0 m

Lyhenteet

- Postilyhenne

- ISO 3166-2

US-HI

Sivusto

www.hawaii.gov

Havaiji (havaijiksi Hawai‘i,engl. Hawaii) on saariryhmä Tyynessä valtameressä. Havaiji on ollut Yhdysvaltain osavaltio vuodesta 1959.

Vuonna 2005 suoritetun laskennan mukaan asukkaita oli osavaltiossa 1 275 194. Osavaltion pääkaupunki on Honolulu. Ainoana osavaltiona USA:ssa on Havaijilla virallisena kielenä englannin kielen lisäksi alkuperäinen havaijin kieli^[1].

Elinkeinoista tärkein on turismi, maataloustuotteita viedään myös jonkun verran. Perinteisesti Havaiji tunnetaan ananasviljelmistään. Yhä tänäkin päivänä ravintola-annoksiin Havaijilla hyvin usein kuuluu jälkiruokana tuoretta ananasta, jopa hampurilaisravintoloissa.

[muokkaa] Historiaa

Havaijilaista hula-kulttuuria.

Havaijin alkuperäisväestö on polynesialaista. Taitavina merenkulkijoina polynesialaiset löysivät Havaijin viimeistään vuoden 500 tienoilla. Havaijilainen yhteiskunta muodostui luokkajakoiseksi. Saariryhmä oli yhdistynyt jonkinlaiseksi päällikkökunnaksi tai ehkä jopa valtioksi jo ennen eurooppalaisten saapumista 1700-luvulla.

Yhdysvaltojen vaikutus alkoi voimistua Havaijilla 1820-luvulta lähtien, jolloin tehtiin ensimmäinen maiden välinen kauppasopimus. Suuren mullistuksen saarten talous koki 1835, jolloin aloitettiin laajamittainen sokeriruo'on viljely. Viljelykset olivat pääosin Yhdysvalloista tulleiden siirtolaisten omistuksessa.

Vaikka kuningas Kamehameha III laati Havaijin ensimmäisen perustuslain 1840 ja sai Yhdysvallat tunnustamaan saarten itsenäisyyden 1842, kasvoi saarten riippuvuus Yhdysvalloista jatkuvasti. Alkuperäinen polynesialainen kulttuuri syrjäytyi vähitellen ja saarelaisille aikaisemmin tuntemattomat taudit verottivat alkuperäisväestöä rajusti. 1800-luvun lopulla saarilla oli viljelyksillä työskenteleviä kiinalaisia ja japanilaisia jo neljä kertaa enemmän kuin alkuperäisväestöä.

Vuonna 1874 Havaijin valtaistuimelle nousi kuningas Kalākauani, joka yritti liitolla Tongan ja Samoasaarten kanssa turvata Havaijin riippumattomuuden, siinä kuitenkaan sanottavasti onnistumatta. Hänen siskonsa kuningatar Lili'uokalanin noustessa seuraavana hallitsijana valtaan tilanne maassa oli jo varsin hankala. Omistava luokka eli lähinnä valkoiset siirtolaiset kannattivat maan yhdistämistä Yhdysvaltoihin ja tavallisen kansan enemmistö oli itsenäisen monarkian puolella. Vuonna 1893 kuningatar Lili'uokalani syrjäytettiin valkoisten siirtolaisten järjestämässä vallankaappauksessa Yhdysvaltojen merijalkaväen avulla. On sanottu, että kuningatar olisi voinut julistaa sotatilan ja aloittaa laajamittaisen aseellisen konfliktin, mutta ilmeisesti viattomien kuolonuhrien pelossa ei näin halunnut toimia. Ryhmä kuningattarelle uskollisia havaijilaisia yritti kuitenkin vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanhan kuningattaren valtaistuimelle, mutta yritys murskattiin. Yhdysvaltojen presidentti William McKinley allekirjoitti 1897 sopimuksen, jolla maa otti Havaijin haltuunsa. Suuret joukot havaijilaisia järjestivät allekirjoituspäivänä hiljaisen mielenosoituksen kuningattaren kotitalolla. Saarista muodostettiin näin Yhdysvaltojen liittovaltion territorio seuraavana vuonna.

Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio heinäkuussa 1959. Suuria levottomuuksia tai vastarintaa ei syntynyt, vaikkakin itse prosessi oli vähintäänkin arveluttava. Asiasta järjestettiin kansanäänestys, jossa vaihtoehtoina olivat joko territoriona jatkaminen tai Yhdysvaltoihin osavaltiona liittyminen. Itsehallinto- tai itsenäisyysvaihtoehtoa ei äänestyksessä ollut vastoin YK:n suosituksia. Äänioikeutettuja olivat Yhdysvaltojen kansalaiset, jotka olivat asuneet Havaijilla vähintään vuoden. Henkilöiltä, jotka eivät olleet Yhdysvaltojen kansalaisia tai eivät kansalaisuutta halunneet ottaa, evättiin äänioikeus.

[muokkaa] Saaret

Havaijin pääsaaret. Tarkempi kartta PDF-muodossa.

Satelliittikuva Havaijin saarista. Vasemmalta oikealle: O‘ahu, Moloka‘i, Lāna‘i, Kaho‘olawe ja Maui. Muut eivät kuvassa.

Havaijin kahdeksan pääsaarta ovat järjestyksessä kaakosta luoteeseen Hawai'i (Big Island), Maui, Kaho'olawe, Lāna‘i, Moloka‘i, O‘ahu, Kaua'i ja Ni'ihau

Hawai‘i eli Big Island on yli kaksi kertaa suurempi pinta-alaltaan kuin muut saaret yhteensä. Hawai‘i:n saari koostuu viidestä tulivuoresta, suurimpina Mauna Kea ja Mauna Loa, joista ensimmäinen on maailman korkein vuori meren pohjasta mitattuna ja jolla sijaitsee useita tähtitieteellisiä observatorioita. Mauna Loa on edelleen aktiivinen tulivuori ja Kilauea sen kaakkoisrinteella syöksee edelleen laavaa.

Taloudellisesti toiseksi merkittävin saarista on Maui, joka on tunnettu lomakohde.

Kaho'olawe on asuttamaton saari, joka on toiminut Yhdysvaltain armeijan harjoituspommituskohteena Pearl Harborin hyökkäyksestä saakka 1990-luvun alkuun.^[2]

Taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti Havaijin pääsaari on O‘ahu, jolla sijaitsee pääkaupunki Honolulu, kaksi yliopistoa (University of Hawaii ja Hawaii Pacific University, joissa mm. merkittävää oseanografian ja meteorologian opetusta), merkittävää taloudellista toimintaa mm. vahva matkailuelinkeino, sekä Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivaston päätukikohta Pearl Harbor.

Kaua'in pohjoispuolella sijaitsee Yhdysvaltain laivaston suuri harjoitusalue - Pacific Missile Range Facility.^[3]

Ni'ihau on yksityisomistuksessa ja oli ennen täysin suljettu ulkopuolisilta. Saarella on noin 200 asukasta, jotka puhuvat havaijin kieltä ensimmäisenä kielenä.^[4]

[muokkaa] Saarien synty

Havaijin saariryhmä on syntynyt Tyynenmeren mannerlaattan liikkuessa luoteeseen ns. kuuman pisteen yli. Kuuman pisteen kohdalla muodostuu tulivuori, joka ajan myötä nousee merenpinnan yläpuolelle synnyttäen saaren. Mannerlaatan liikkuessa vuosimiljoonien kuluessa ovat tulivuoret liikkuneet pois kuumasta kohdasta luoteeseen, sammuneet, ja eroosion vaikutuksesta pienentyneet. 35 km Hawai'in saarelta etelään on syntymässä uusi saari, Loihi.^[5]

[muokkaa] Lähteet

^ Havaijin perustuslaki, XV luku, 4 pykälä (englanniksi)
^ Kahoolawe Government of Hawaii (englanniksi)
^ Pacific Missile Range Facility U.S. Navy (englanniksi)
^ The Forbidden Island www.hawaiian.net (englanniksi)
^ Hawaiian hotspot U.S. Geological Survey (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Havaiji.

Matkaopas aiheesta Hawaii Wikitravelissa (englanniksi)
Havaiji Google Maps:issä

Yhdysvaltain poliittiset alueet
Osavaltiot:	Alabama \| Alaska \| Arizona \| Arkansas \| Colorado \| Connecticut \| Delaware \| Etelä-Carolina \| Etelä-Dakota \| Florida \| Georgia \| Havaiji \| Idaho \| Illinois \| Indiana \| Iowa \| Kalifornia \| Kansas \| Kentucky \| Louisiana \| Länsi-Virginia \| Maine \| Maryland \| Massachusetts \| Michigan \| Minnesota \| Mississippi \| Missouri \| Montana \| Nebraska \| Nevada \| New Hampshire \| New Jersey \| New Mexico \| New York \| Ohio \| Oklahoma \| Oregon \| Pennsylvania \| Pohjois-Carolina \| Pohjois-Dakota \| Rhode Island \| Texas \| Tennessee \| Utah \| Vermont \| Virginia \| Washington \| Wisconsin \| Wyoming
Liittopiirit:	Kolumbian piiri (Washington, DC)
Erillisalueet:	Amerikan Samoa \| Baker Island \| Guam \| Howland Island \| Jarvis Island \| Johnston Atoll \| Kingman Reef \| Midwaysaaret \| Pohjois-Mariaanit \| Palmyra Atoll \| Puerto Rico \| Yhdysvaltain Neitsytsaaret \| Wakensaari