Ilmatar
Wikipedia
Ilmattaret eli Ilman immet ovat kalevalaisessa kansantarustossa esiintyviä taivaalla asuvia jumalaisia neitoja. Ilmatar ja ilman impi muistuttavat Pohjan neitoja, sillä nekin istuvat ajoittain taivaankannella. Ilman impi mainitaan joskus myös kapeeksi ja luonnottareksi.
Ilmatar liittyy Kansanrunojen pohjalta kootussa Kalevalassa Väinämöisen ja Maailman syntymään. Ilmatar tylsistyy oloonsa impenä taivaalla, ja laskeutuu meren selälle. Tulee aalto tai tuuli, joka hedelmöittää immen. Väinämöinen kasvaa vuosikaudet Ilman immen kohdussa, kunnes vihdoin syntyy ulapalle. Lintu etsii pesäpaikkaa, ja huomaa kelluvan Väinämöisen polven, ja munii siihen munansa. Munat tuhoutuvat, mutta niistä syntyy maailma. Kansanrunoissa Ilmatar ei synnytä Väinämöistä, vaan Väinämöinen syntyy yksin.
