Italian pääministeri
Wikipedia
Italian pääministeri (ital. Presidente del Consiglio dei Ministri) johtaa Italian tasavallan hallitusta. Hänet nimittää Italian presidentti. Nimityksen jälkeen pääministerin on koottava hallitus, laadittava hallitusohjelma ja hankittava Italian parlamentin molempien kamarien luottamuslause.
Kun Italialle säädettiin toisen maailmansodan jälkeen uutta perustuslakia, haluttiin varmistua siitä, että pääministeri ei saa liikaa valtaa. Tuolloin oli nimittäin tuoreessa muistissa, miten Mussolini oli väärinkäyttänyt asemaansa pääministerinä ja muuttanut Italian diktatuuriksi. Niinpä Italian pääministerin valtaoikeuksista tuli melko heikot verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.
Sodanjälkeiselle Italialle ovat olleet tyypillisiä lyhytikäiset monen puolueen koalitiohallitukset (58 hallitusta 60 vuodessa, tosin pääministereitä on ollut samana aikana "vain" 24, sillä hallituksen vaihtuessa pääministerinä jatkaa usein edellisen hallituksen pääministeri). Pääministereillä on ollut suuria vaikeuksia sovitella yhteen hallituksensa ministerien eriäviä näkemyksiä, sillä pienetkin hallituspuolueet voivat käyttää painostuskeinona eroamisuhkausta. Italian poliittisessa järjestelmässä yhdenkin puolueen lähtö hallituksesta johtaa koko hallituksen kaatumiseen, täysin siitä riippumatta, miten vahva enemmistö jäljelle jäävillä hallituspuolueilla on parlamentissa.
