Johanna
Wikipedia
Johanna on suomalainen naisen etunimi. Johannan nimipäivä on 21. heinäkuuta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Johanna on naispuolinen muoto nimestä Johannes. Nimi tulee kreikasta ja on heprealaista alkuperää; se tarkoittaa "Jumalan armoa".
Johanna kuuluu perinteisiin suomalaisiin etunimiin (Kiviniemi 1993, 41). Sen sisarnimi on Suomen ensimmäisiin kristillisiin etunimiin kuuluva Johannes, joka tulee Raamatun Johanneksesta, Jeesuksen edelläkävijän ja kastajan mukaan. Nimet on johdettu heprean Jochanasta, joka tarkoittaa ’Jahve on armollinen’. (Vilkuna 2005, 13, 117.) Mielenkiintoista on, että Johannan sisarnimi Johannes on ollut yksi suosituimmista kristillisistä etunimistä keskiajalla Suomessa, mutta Johannasta ei ole tältä ajalta mitään mainintoja. Johanna on tullut suomalaisen almanakkaan vasta vuonna 1705 ja nykyisellä päivällään eli 21.7. se on ollut vuodesta 1755 lähtien (Vilkuna 2005, 13, 117).
Uudessa testamentissa Johannan mainitaan olleen kuningas Herodeksen taloudenhoitajan vaimo ja kuuluneen Jeesuksen ystäväpiiriin. Pääsiäisaamuna hän oli ensimmäisiä, jotka saivat kokea tyhjän haudan ihmeen ja todistaa ylösnousemuksesta. (Lempiäinen 1979, 237.) Johanna on tuttu myös kaunokirjallisuudesta. Esimerkiksi Minna Canthin Työmiehen vaimon päähenkilö on Johanna. (Vilkuna 2005, 117)
[muokkaa] Suosittu naisennimi 1900-luvulla
Johanna on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa 1900-luvun suosituimmissa naisten nimissä sijalla neljä. Vuodesta 1899 lähtien olevien väestötietojen mukaan Suomessa on siis ollut kaiken kaikkiaan 140 827 Johanna-nimistä naista sekä 20 samannimistä miestä. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Taulukko 1. Etunimitilasto nimestä Johanna 9.5.2005 (Lähde: www.vrk.fi)
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä Sij. 10 suosituimman naistennimen joukossa
-1899 12 10 400 10 412 5.
1900-09/1910-19 1 15 004 15 005 9. / -
1920-39 2 8 807 8 809 -
1940-59 2 5 734 5 736 -
1960-69/1970-79 3 51 747 51 750 9. / 1.
1980-89/1990-99 0 44 615 44 615 2. / 3.
2000-04 0 4 377 4 377 5.
2005 0 143 143 5.
Yhteensä 20 140 827 140 847
Taulukkoon on merkitty myös Johanna-nimen sijoitus kymmenen suosituimman naistennimen joukossa. Kuten perinteisillä nimillä yleensäkin suosio on vaihdellut aaltomaisesti. 1900-luvun alussa Johanna on noussut kymmenen kärkinimen joukkoon ja seuraavan kerran 1960-luvulla, minkä jälkeen sen suosio on ollut 1970- ja 1980-luvuilla huipussaan, mutta sen jälkeenkin Johanna on pysynyt suosittuna nimenä. Vuonna 1975 lasketussa alle 15-vuotiaiden tyttöjen etunimitilastossa Johanna sijoittui 38:nneksi, vuonna 1981 jopa 14:nneksi ja 1984 sijoitus oli jo kymmenes ja 1986 viides (Vilkuna 2005, 117).
Johanna oli Hannan tavoin viime vuosisadan lopussa erityisen suosittu Kuopion läänissä. Ensimmäiseksi nimekseen siellä sai 1890-luvulla Johannan lähes kolme tyttöä sadasta eli useampi kuin nykyisin. Jälkimmäisenä nimenä Johanna oli vielä suositumpi. Nimi yleistyi 1960-luvulla uudelleen ja oli erityisen suosittu niillä alueilla, joissa se oli aiemmin ollut harvinainen. (Kiviniemi 1993, 56.)
Nimien suosion laskuvaihe on yleensä yhtä pitkä kuin nousuvaihekin (Kiviniemi 1993, 24). Kuviosta yksi voikin seurailla Johanna-nimen kehityskaarta, joka näyttää noudattavan perinteisten nimien kehityskaarta. Nimeämiseen vaikuttaa ihmisten sosiaalinen vaisto. Perinteisten nimien suosio on aaltomaista, koska niihin vaikuttaa niiden aiempi käyttö. Yleensä suurin osa ihmisistä ei halua antaa lapsilleen niitä nimiä, jotka ovat heidän omalla ikäpolvellaan yleisiä ja joihin siksi liittyy liikaa erilaisia henkilömielikuvia. Nimenantajasukupolven etsiessä uusia vaihtoehtoja nimeämiseen päädytään usein samantyyppisiin ratkaisuihin: valtaosa jokaisesta ikäpolvesta saa melko yleiseksi osoittautuneen nimen. Kuten pukeutumista ja musiikkimakua myös nimenantoa ohjaa ympäröivä kulttuuri ja nimien suosio vaihtelee kausittain. (Kiviniemi 1993, 10-11, 44-45.)
[muokkaa] Johannan suosio erityisesti toisena nimenä
Ensimmäiset etunimet ovat yleensä kaksitavuisia ja jälkimmäiset kolmitavuisia. Syynä on nk. viskurilaki, jonka mukaan sanaliitoissa raskaampi osa on jälkimmäisenä. (Kiviniemi 1993, 11.) Johanna on kolmitavuisuudestaan johtuen ollut paljon suositumpi jälkimmäisenä nimenä. 1970-lvulla se oli jopa suosituin jälkimmäinen etunimi. Ajan nimityyliin sopien se pystyi jopa murtamaan viskurilain ja nousemaan myös kymmenen suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. (Kiviniemi 1993, 68.) Kuviossa 2 näkyy Johannan valtaisa suosio toisena nimenä: 1970-luvulla joka kymmenes tyttö on saanut sen toiseksi nimekseen ja vielä 1980- ja 1990-luvuillakin siten on nimetty 5-7 % tytöistä. Kuvio 2 havainnollistaa myös hyvin, miten paljon suositumpi Johanna on kaikkina aikoina ollut nimenomaan toisena nimenä. Ensimmäisenä nimenä sen suosio ei yllä missään vaiheessa 2 %:a suuremmaksi ikäluokassa.
[muokkaa] Kuuluisia Johannoja
- Johanna Iivanainen, laulaja
- Johanna Halkoaho, juoksija
- Johanna Manninen, juoksija
- Johanna Nurmimaa, näyttelijä
- Johanna Pakonen, tangokuningatar
- Johanna Raunio, missi, laulaja, näyttelijä
- Johanna Rusanen, sopraano
- Johanna Sinisalo, kirjailija
- Johanna Spyri, Pikku Heidin kirjoittanut sveitsiläinen kirjailija
- Johanna Sumuvuori, poliitikko
- Johanna Sulonen, kaunotar
- Johanna Tuomi, oopperalaulaja, sopraano
- Johanna Vuoksenmaa, elokuvaohjaaja
Merkittäviä historiallisia henkilöitä olivat:
- Paavi Johanna, legendan mukaan paaviksi valittu nainen
- Johanna Mielipuoli, Kastilian kuningatar ja Espanjan hallitsija
[muokkaa] Lähteet
- Kiviniemi, Eero 1993: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 590. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Lempiäinen, Pentti 1979: Nimipäiväsanat. Helsinki: Kirjapaja.
- Vilkuna, Kustaa (toim. Pirjo Mikkonen) 2005: Etunimet. Helsinki: Otava.
- Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu. www.vrk.fi
