Julie Andrews

Wikipedia

Dame Julie Andrews, alkuperäiseltä nimeltään Julia Elizabeth Wells (s. 1. lokakuuta 1935, Walton-on-Thames, Surrey) on englantilainen näyttelijä ja laulaja, joka tunnetaan parhaiten rooleistaan musikaalielokuvissa Maija Poppanen (1964) ja The Sound of Music (1965)

Sisällysluettelo

1 Varhainen ura
2 Maija Poppanen ja Sound of Music
3 Myöhempi ura
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Varhainen ura

Julie Andrews näytteli debyyttiroolinsa teatterissa vuonna 1947, Lontoon West Endissä. Hän oli tuolloin vain 12-vuotias, mutta näyttelijä-isä ja pianisti-äiti olivat kouluttaneet häntä esiintymään pienestä pitäen, ja hän oli jo toisen maailmansodan aikana esiintynyt viihdytyskiertueilla toisen lapsitähden Petula Clarkin kanssa. Andrewsilla oli harvinainen viiden oktaavin laajuinen sopraanoääni, joka teki hänestä poikkeuksellisen taitavan laulajan ja suositun musikaalitähden.

Esiinnyttyään joitakin vuosia Lontoon teatterilavoilla Andrews siirtyi Yhdysvaltoihin. Ensiesiintymisensä Broadwaylla hän teki musikaalissa The Boy Friend vuonna 1953, vain 19-vuotiaana. Vuonna 1956 Andrews sai Eliza Doolittlen roolin musikaalista My Fair Lady, josta tuli vuoden hitti ja Julie Andrewsta sensaatio.

[muokkaa] Maija Poppanen ja Sound of Music

Valtavan suosion saavuttaneesta My Fair Ladystä tehtiin nopeasti elokuvaversio, mutta Julie Andrews ei saanut elokuvan pääosaa. Tuottaja Jack Warner, joka halusi pelata varman päälle ja varmistaa elokuvan suosion, antoi pääroolin aikansa suosituimmalle naisnäyttelijälle Audrey Hepburnille, vaikka tämä ei osannut laulaa (Marni Nixon toimi elokuvassa Hepburnin haamulaulajana).

Julie Andrews teki kuitenkin elokuvadebyyttinsä samana vuonna kuin My Fair Lady -elokuva ilmestyi. Walt Disney palkkasi hänet päärooliin musikaalielokuvaansa Maija Poppanen (Mary Poppins, 1964). Maija Poppasesta tuli Disney-yhtiön historian suurin menestys, ja Andrews kahmi pääroolistaan liudan palkintoja: Oscarin ja Golden Globen parhaasta naispääosasta sekä Grammyn elokuvan musiikista tehdystä levystä. Päihitettyään Audrey Hepburnin Golden Globe -kisassa Andrews päätti kiitospuheensa sarkastisesti kiittämällä "miestä joka teki tämän mahdolliseksi, Mr. Jack Warneria".

Seuraavana vuonna Andrews näytteli ja lauloi pääroolin elokuvassa The Sound of Music (1965), josta tuli vielä Maija Poppastakin suurempi hitti ja yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä elokuvista. Sound of Musicin soundtrack-levyä, jonka useimmat laulut esittää Julie Andrews, on myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta.

[muokkaa] Myöhempi ura

Maija Poppasen ja Sound of Musicin jälkeen Julie Andrewsista tuli hetkeksi Hollywoodin tavoitelluin naistähti, joka vieraili lukuisissa tv-ohjelmissa ja sai mm. jalanjälkensä Grauman's Chinese Theatren edustan betonilaattaan. Sound of Musicia seuraavana vuonna hän näytteli naispääosat George Roy Hillin kolmetuntisessa historiallisessa eepoksessa Havaiji (Hawaii, 1966) ja Alfred Hitchcockin jännityselokuvassa Revitty esirippu (Torn Curtain, 1966).

1960-luvun lopulla Andrews esiintyi kahden suuren musikaalielokuvan pääroolissa. Star (1968) oli elämäkerrallinen elokuva musikaalitähti Gertrude Lawrencen elämästä, Darling Lili (1970) komediallinen musikaali. Suurten musikaalien aika alkoi kuitenkin olla ohi Hollywoodissa. Molemmat elokuvat floppasivat pahasti ja pudottivat Julie Andrewsin huipulta yhtä nopeasti kuin Maija Poppanen ja Sound of Music olivat hänet sinne nostaneet.

Hän oli naimisissa englantilaisen ohjaajan Tony Waltonin kanssa vuosina 1959 - 1967. Vuodesta 1969 lähtien hän on ollut naimisissa elokuvaohjaaja Blake Edwardsin kanssa, jonka kanssa hän on tehnyt lukuisia yhteisiä elokuvia. Niistä kuuluisin on elokuva Victor/Victoria (1982), joka toi Andrewsille Oscar-ehdokkuuden ja Golden Globe-palkinnon.

Julie Andrewsin uraa on haitannut hänen leimautumisensa kilttien naisten (engl. sugary sweet) rooleihin, joka johtuu hänen kahdesta kuuluisimmasta elokuvastaan Maija Poppanen ja The Sound of Music, jossa hän kummassakin näytteli kilttiä lastenhoitajaa. Viime vuosina Julie Andrews on ollut esillä lähinnä Prinsessapäiväkirjat-elokuvissa.