Kansainliitto

Wikipedia

Kansainliitto (englanniksi League of Nations) oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseistariisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito. Yhdistyneet kansakunnat korvasi Kansainliiton toisen maailmansodan jälkeen.

Alun perin Kansainliiton idean isä oli Ison-Britannian ulkoministeri Edward Grey, mutta ajatusta vahvimmin vei eteenpäin Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson. Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana Versaillesin rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920 - samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti. Ensimmäinen yleisistunto pidettiin Genevessä 15. marraskuuta 1920. Yhdysvallat ei liittynyt Kansainliittoon, koska senaatti ei suostunut vahvistamaan rauhansopimusta.

Vuonna 1922 Kansainliitto otti käyttöön Nansenin passin, kansainvälisesti tunnustetun henkilökortin kansalaisuudettomille pakolaisille.

Saksa pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. Neuvostoliitto puolestaan ei halunnut liittyä "kapitalistien klubina" pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili Maksim Litvinov oli ulkoasiain kansankomissaarina ja jolloin fasismin uhan vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut hyökkäämättömyyssopimuksille perustuvan uuden ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan kansanrintamia.

Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, mutta epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla ja toisessa maailmansodassa. Kansainliitto lopetti itsensä 18. huhtikuuta 1946 ja siirsi tehtävänsä Yhdistyneille kansakunnille.

[muokkaa] Kansainliiton pääsihteerit

Sir James Eric Drummond (Iso-Britannia) 1920–1933
Joseph Avenol (Ranska) 1933–1940
Seán Lester (Irlanti) 1940–1946

[muokkaa] Kansainliitto ja Suomi

Suomesta tuli Kansainliiton jäsen vuonna 1920. Samana vuonna Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuulumisesta Suomelle ja alueen demilitarisoinnista.

Kansainliitto tuomitsi joulukuussa 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen. 14. joulukuuta 1939 se päätti jopa erottaa Neuvostoliiton jäsenyydestään. Mutta tämä ei tietenkään saanut Neuvostoliittoa pysäyttämään hyökkäystään. Talvisota paljasti havainnollisesti sen, miten vähän Kansainliitto pystyi tekemään sellaisissa tilanteissa, joissa joku valtio lähti röyhkeän hyökkäyspolitiikan tielle.