Kivennapa
Wikipedia
Kivennavan kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Perustettu | 13522 | ||||
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala3 | ||||
Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² km² |
||||
Väkiluku oli - Väestötiheys |
9 912 (1939)[1] as/km² |
||||
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2Seurakunta mainitaan ensikerran 3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje (Первомайское, 1. toukokuuta mukaan).
Kivennapa sijaitsee lähellä Pietaria (60 km) ja oli suurin Kannaksen rajakunnista ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.
Viipuri–Pietari-maantie kulkee pitäjän halki.
Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.
Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.
[muokkaa] Kylät
Ahjärvi, Holttila, Joutselkä, Kekrola, Kivennapa, Lipola, Pihlainen, Polviselkä-Tirttula, Rantakylä, Ronnu, Raivola, Seppälä, Siiranmäki, Tammiselkä-Mustapohja, Vuottaa
[muokkaa] Henkilöitä
Kivennapalaisista julkisuuden henkilöistä mainittakoon tulenkantajina tunnetut runoilija Ilmari Pimiä ja kirjailija Olavi Paavolainen sekä ruotsiksi kirjoittanut Raivolan kylän kuuluisa asukas Edith Södergran.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.kivennapa.fi/
- http://www.kivennapaseura.fi
- http://www.kivennapa-saatio.net
- Kivennanvan maastokartta, [1]
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.