Lemmenjuoma
Wikipedia
Lemmenjuoma | ||
alkuperäinen nimi | L'Elisir d'Amore Melodramma giocoso in due atti |
|
säveltäjä | Gaetano Donizetti | |
libretto | Felice Romani | |
pohjautuu | Eugène Scriben teokseen 'Le Philtre' | |
tyylilaji | opera buffa | |
esityskieli | italia | |
kantaesitys | 12. toukokuuta 1832 | |
paikka | Teatro della Canobbiana, Milano | |
aikajana Donizetin oopperoista | ||
---|---|---|
Ugo conte di Parigi 1832 |
Lemmenjuoma 1832 |
Sancia di Castiglia 1832 |
Lemmenjuoma (it. L'elisir d'amore) on koominen kaksinäytöksinen ooppera, jonka on säveltänyt Gaetano Donizetti Felice Romanin italiankieliseen librettoon, joka perustuu Eugène Scriben teokseen Le Philtre. Ensiesitys: Teatro della Canobbiana, Milano, 1832.
Lemmenjuoma kuuluu oopperoiden vakio-ohjelmistoihin. Oopperaa esitetään paljon, ja siitä on olemassa lukuisia äänitteitä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hahmot
- Adina - sopraano
- Nemorino - tenori
- Belcore - baritoni
- Tohtori Dulcamara - basso
- Giannetta - sopraano
- Kylänihmisiä, sotilaita - kuoro
[muokkaa] Tunnettuja aarioita
- "Una furtiva lagrima" (Nemorino)
- "Come paride" (Belcore)
- "Quanto è bella" (Nemorino)
- "Udite, udite o rustici" (Dulcamara)
[muokkaa] Juoni
- Aika: 1800-luku.
- Paikka: Pieni italialainen kylä.
[muokkaa] I Näytös
Ujo talonpoika Nemorino on rakastunut Adinaan, joka kuitenkin rakastaa Belcorea. Puoskari Dulcamara taivuttelee Nemorinon ostamaan pullon taikajuomaa ongelman ratkaisemiseksi, mutta pullo sisältää vain viiniä. Viinillä on suorastaan päin vastainen vaikutus, sillä humalapäissään Nemorino kohteleekin Adinaa nyt kuin ilmaa. Tästä närkästyneenä Adina lupaa kätensä Belcorelle ärsyttääkseen Nemorinoa.
[muokkaa] II Näytös
Adinan ja Belcoren kihlajaisjuhlan aikana Nemorino hakeutuu jälleen tohtori Dulcamaran puheille. Tämä vaatii kuitenkin toisesta lemmenjuoma-annoksestaan käteistä, jota Nemorinolla ei ole. Hän liittyy pikaisesti Belcoren armeijaan tienatakseen rahaa voidakseen ostaa lisää lemmenjuomaa. Nemorino ei tiedä perineensä suuren summan rahaa, mutta kyläläiset tietävät. Kylän tytöt parveilevat Nemorinon ympärillä, mikä saa hänen vakuuttuneeksi lemmenjuoman tehosta. Kun Adina näkee tämän, hän päättää silkasta kateudesta ostaa Nemorinon vapaaksi armeijasta, ja ottaa varmuuden vuoksi myös siemauksen "lemmenjuomaa". Nuori pari saa lopulta onnen. Tohtori Dulcamara poistuu kylästä myytyään vielä muutaman pullon taikajuomaa, joka selvästikin tuottaa paitsi rakkautta, myös vaurautta.
[muokkaa] Muunnelmia
Tampere-talossa vuonna 2006 esitetty Tuomas Parkkisen ohjaama versio oli sijoitettu Kuubaan. Uudisversiossa oli myös runsaasti viitteitä amerikkalaiseen kulttuuriin, mm. viini oli korvattu Coca-Colalla.
[muokkaa] Levytyksiä
- 1969 - Sutherland, Pavarotti, Cossa, Malas; Ambrosian Opera Chorus; English Chamber Orchestra; Bonynge. (Decca 414 461-2)
- 1984 - Ricciarelli, Carreras, Nucci, Trimarchi; Torinon RAI-kuoro ja orkesteri; Scimone. (Philips 412 714-2)