Lihansyöjäkasvi
Wikipedia
Lihansyöjäkasvit ovat kasveja, jotka saalistavat pieniä hyönteisiä tai pieniä nisäkkäitä ravinnoksi.
Lihansyöjäkasvit elävät luonnossa köyhäravinteisessa maaperässä (yleisimmin soilla), mistä johtuen niiden on pitänyt kehittää uudenlaisia tapoja saadakseen ravinteita. Lihansyöjäkasvit saalistavat pienhyönteisiä, mutta muutamat nepenthes-lajit ovat saalistaneet myös piennisäkkäitä. Lihansyöjäkasvit elävät kuitenkin suurimmaksi osaksi normaalilla yhteyttämisellä, saalistus on vain lisäkeino saada ravintoa. Lihansyöjäkasveja kasvaa ympäri maailman aina Australiasta Euroopan pohjoisimpiin maihin, Suomi mukaan lukien.
Lihansyöjäkasveilla on kahdenlaisia ansoja; aktiivisia ja passiivisia. Aktiiviset ovat nimensä mukaisesti aktiivisia eli ne liikkuvat saaliin saatuaan (esimerkkinä Dionaea eli kärpäsloukku). Passiiviset ovat taas passiivisia ja ne vain odottelevat saalista.
Suomesta lihansyöjäkasveja kasvaa kolmea eri sukua: vesiherneitä (Utricularia), yökönlehtiä (Pinguicula) sekä kihokkeja (Drosera). Maailmalla lihansyöjäkasviheimoja ovat: Bromeliaceae, Byblidaceae, Cephalotaceae, Dioncophyllaceae, Droseraceae, Drosophyllaceae, Lentibulariaceae, Martyniaceae, Nepenthaceae, Roridulaceae ja Sarraceniaceae. Jokaiseen sukuun kuuluu useita lajeja, kuten Dionaea, Nepenthes, Drosera yms. Tarkka lajilista löytyy täältä
