Metsälehmus
Wikipedia
| Metsälehmus | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Metsälehmus (Tilia cordata) on puu, joka kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Suomessa luontainen sen levinneisyysalue on Etelä-Suomi. Metsälehmus on Tšekin kansallispuu.
Metsälehmusta viljellään laajalti myös Pohjois-Amerikassa siellä luontaisen amerikanlehmuksen sijasta, jolla on suuremmat ja karkeammat lehdet.
Lehmuksen runko on tumma, nuorten vesojen musta, ja sen oksat kaartuvat alaspäin. Se kasvattaa runsaasti tyvivesoja. Silmu on pullea ja tumma.
Metsälehmus voi kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi. Se kukkii heinäkuussa, ja kukissa on voimakas huumaava tuoksu. Niiden siitepöly houkuttelee puoleensa mehiläisiä.
Metsälehmuksen puu on valkoista eikä siinä ole syitä. Puuaines on pehmeää. Sitä on perinteisesti käytetty veistoksiin. Kuori eli niini on kuituinen ja hyvin sitkeää. Sitä onkin käytetty sidonta-aineena, niinenä.
Keski-Euroopassa metsälehmusta käytetään kujannepuuna, mistä tunnettu esimerkki on Unter den Linden Berliinissä. Suomessa taas kujannepuuna käytetään yleensä metsälehmuksen ja keskieurooppalaisen isolehtilehmuksen risteymää puistolehmusta (Tilia x vulgaris = T. x europaea), jota Keski-Euroopassa käytetään huomattavasti vähemmän. Sen tunnistaa muhkuraisesta rungosta.
