Miami Heat
Wikipedia
Miami Heat | |
Perustettu | 1988 |
Kotiareena | American Airlines Arena |
Värit | punainen, musta, oranssi ja keltainen |
NBA-mestaruuksia | yksi 2006 |
Konferenssin mestaruuksia | yksi 2006 |
Divisioonan voittoja | viisi |
Omistaja | Micky Arison |
Päävalmentaja | Pat Riley |
Miami Heat on koripalloseura, joka pelaa NBA-liigassa. Seura pelaa kotiottelunsa American Airlines Arenalla Miamissa Floridassa.
Seura kuuluu NBA:n itäisen konferenssin kaakkoisdivisioonaan yhdessä Charlotte Bobcatsin, Atlanta Hawksin, Orlando Magicin ja Washington Wizardsin kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Seuran historia
Heat liittyi NBA:han vuonna 1988 laajennusjoukkueena yhdessä Charlotte Hornetsin kanssa. Seura pelasi ensimmäisen NBA-ottelunsa 5. marraskuuta, jolloin se kohtasi Los Angeles Clippersin; Heat hävisi ottelun luvuin 111-91. Seuran menestys oli aluksi laajennusjoukkueille tyypillisesti heikkoa: ensimmäisellä kaudellaan seura voitti vain 15 ottelua ja hävisi 67. Heat oli liigan häntäpäässä myös kahdella seuraavalla kaudella, mutta kaudella 1991-92 seura onnistui etenemään ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin; pudotuspelikokemus oli kuitenkin lyhyt, kun Michael Jordanin johtama Chicago Bulls pudotti Heatin jatkosta suoraan kolmessa ottelussa.
Heatin menestyksen suunta kääntyi 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 1995 seura hankki riveihinsä Alonzo Mourningin Charlotte Hornetsista ja seuraavana vuonna Tim Hardawayn Golden State Warriorsista. Nämä kaksi tähtipelaajaa yhdessä Jamal Mashburnin, Voshon Lenardin ja P. J. Brownin kanssa johdattivat seuran itäisen konferenssin loppuotteluihin keväällä 1997; matkalla seura kaatoi Orlando Magicin voitoin 3-2 ja New York Knicksin voitoin 4-3. Seura hävisi kuitenkin konferenssifinaaleissa Chicago Bullsille voitoin 4-1. 1990-luvun lopulla seuralla oli kova kilpailuasetelma New York Knickin kanssa, jonka johtavana tähtenä oli tuolloin Patrick Ewing. Lukuun ottamatta vuotta 1997, jolloin seura onnistui kaatamaan Knicksin, Heatin tie pudotuspeleissä katkesi aina New Yorkia vastaan, vuosina 1998 ja 1999 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ja vuonna 2000 toisella kierroksella.
Vuonna 2001 Heat putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Charlotte Hornetsia vastaan. Seuraavina kahtena kautena seuran taso oli heikompi kuin vuosiin ja se jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Seuran onni kääntyi kuitenkin jälleen kaudella 2003-04. Heat varasi Dwyane Waden ensimmäisenä varauksenaan vuoden 2003 varaustilaisuudessa ja hankki samana kesänä vapaina agentteina Lamar Odomin ja Rafer Alstonin. Uusien vahvistustensa ansiosta Heat pääsi jälleen pudotuspeleihin ja eteni aina toiselle kierrokselle, jolla se hävisi Indiana Pacersille voitoin 4-2.
Kesällä 2004 Heat hankki riveihinsä Shaquille O'Nealin Los Angeles Lakersista vaihdossa Odomiin, Brian Grantiin ja Caron Butleriin. Keväällä 2005 Heat eteni itäisen konferenssin loppuotteluihin, joissa se hävisi Detroit Pistonsille niukasti voitoin 4-3. Vuonna 2006 Heat voitti historiansa ensimmäisen NBA-mestaruuden lyötyään loppuotteluissa Dallas Mavericksin voitoin 4-2 oltuaan sarjassa jo tappiolla 0-2; viimeksi mestaruuteen vastaavasta tilanteesta oli noussut Portland Trail Blazers vuonna 1977. Heatin mestaruuden takuumiehenä toimi takamies Dwyane Wade, joka oli finaaliotteluiden paras pistemies kaikissa Heatin voittamissa otteluissa tehden parhaimmillaan 43 pistettä yhdessä ottelussa (viidennessä finaaliottelussa). Heatin mestarijoukkueen päävalmentajana toimi kokenut Pat Riley, joka tuli valmennusvastuuseen vuoden 2005 lopulla Stan Van Gundyn tilalle. Riley oli valmentanut seuraa aiemmin myös vuodesta 1995 vuoteen 2003.
[muokkaa] Pelaajat
[muokkaa] Nykyiset pelaajat
Tilanne kesäkuussa 2006:
- Derek Anderson
- Shandon Anderson
- Earl Barron
- Michael Doleac
- Udonis Haslem
- Jason Kapono
- Alonzo Mourning
- Shaquille O'Neal
- Gary Payton
- James Posey
- Wayne Simien
- Dwyane Wade
- Antoine Walker
- Jason Williams
- Dorell Wright
[muokkaa] Entisiä pelaajia
- P. J. Brown
- Tim Hardaway
- Eddie Jones
- Glen Rice
- Rony Seikaly