Myrkyllisyys
Wikipedia
Myrkyllisyys eli toksisuus on käsite, jolla kuvataan kemikaalien kykyä aiheuttaa vaurioita elimistössä. Aineita ei voi luokitella myrkyllisiksi ja ei-myrkyllisiksi, vaan aineen myrkyllisyys riippuu annostuksesta. Esimerkiksi hivenaineet ovat välttämättömiä ihmiselle, mutta ylisuurina annoksina ne ovat vaarallisia elimistölle. Toksikologia on tieteenala, joka tutkii aineiden myrkyllisyyttä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aineiden jaottelu
Myrkylliset ja haitalliset kemikaalit voidaan jakaa myrkyllisyyden perusteella kolmeen ryhmään: erittäin myrkylliset aineet (T+), myrkylliset aineet (T) ja haitalliset aineet (Xn).
EU:n alueella, myös Suomessa, ainetta pidetään myrkyllisenä (tai erittäin myrkyllisenä), jos sen LD50 nieltynä on alle 200 mg/kg, ihon kautta alle 400 mg/kg tai hengitettynä LC50 on alle 1-2 mg / L / 4 h. Tällaiset aineet merkitään myrkyn merkillä, joka on musta pääkallo oranssilla pohjalla. Haitallisena aineena pidetään ainetta, jonka LD50 nieltynä on 200-5000 mg/kg, ihon kautta 400-2000 mg/kg ja LC50-arvo hengitettynä on 1-5 mg/dm3/4 h.
[muokkaa] Myrkyllisyyden erityistapauksia
Monet myrkyllisinä pidetyt aineet ovat myrkyllisiä vain välillisesti. Esimerkiksi metanoli muuntuu vasta maksassa myrkylliseksi formaldehydiksi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Markku Lahti: Työturvallisuus kemian laboratoriossa (9. painos, Turun yliopisto 2005)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Zittig, Antti / Työterveyslaitos 2002: Kemikaalin terveydelle haitallisten ominaisuuksien arviointi luokitusta varten: Välitön myrkyllisyys
