Narodnaja volja
Wikipedia
Narodnaja volja (ven. Народная воля, Kansan tahto) oli venäläinen elokuussa 1879 perustettu poliittinen järjestö, joka vaati Venäjän demokratisoimista.
Ohjelmaan kuuluivat muun muassa demokraattisten instituutioiden toteuttaminen, perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsuminen, yleinen äänioikeus, pysyvä kansanedustuslaitos, sananvapaus, painovapaus, omantunnonvapaus, maan siirtäminen maaorjuudesta vapautetuille talonpojille.
Samana päivänä kun Aleksanteri II allekirjoitti perustuslakiluonnosta , Vera Fignerin johtamaan Narodnaja voljaan kuuluva puolalainen aktivisti Ignacy Hryniewiecki heitti pommin Katariinankanavan sillalla Aleksanteri II:n vaunuja kohti, joka kuoli saamiinsa vammoihin Talvipalatsissa. Narodnaja voljan terroristit olivat tehneet tätä ennen jo seitsemän epäonnistunutta murhayritystä keisaria vastaan.
Nadodnaja voljan johdossa toimi toimeenpaneva komitea, jossa olivat jäseninä muun muassa A. D. Mihailov (А.Д. Михайлов), N. A. Morozov (Н.А. Морозов), A. I. Sheljabkov (А.И. Желябов), A. A. Kvjatkovskij (А. А. Квятковский), S. L. Perovskaja (С. Л. Перовская), V. N. Figner (В. Н. Фигнер), M. F. Frolenko (М. Ф. Фроленко), L. A. Tihomirov (Л. А. Тихомиров), M. N. Oshanina (М. Н. Ошанина) ja A. V. Jakimova (А. В.Якимова). Liike levisi noin 50 kaupunkiin Venäjällä. Niissä muodostettiin paikallisia klubeja. Jäseniä liikkeeseen kuului noin 500, mutta sitä kannatti yhteensä noin 2 000 henkilöä. Järjestö julkaisi alkaen 1. lokakuuta 1879 aina lokakuuhun 1885 omaa lehteä, jonka nimi oli myös Narodnaja volja.
Samanniminen oppositiolehti on kymmenen vuoden aikana ilmestynyt Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Sen päätoimittaja Jahor Rybaku pidätettiin 4. elokuuta 2004 epäiltynä 500 000 dollarin luvattomasta vastaanottamisesta.
