Nautaeläimet
Wikipedia
| Nautaeläimet | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Highland-lehmä |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Nautaeläimet (Bovinae) on onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluva alaheimo. Nautaeläimet ovat kaikkein suurimpia ja painavimpia märehtijöitä. Märehtijöille on tyypillistä tynnyrimäinen ruho, joka on yleensä hyvin roteva, sileät, pyöreydeltään vaihtelevat sarvet, leveä ja kostea turpa, joka on edestä karvaton, toisistaan kaukana olevat sieraimet sekä pitkä tupsumainen häntä. Kyynelkuopat ja sorkkarauhaset puuttuvat. Utareet ovat nelinisäiset. Osalla lajeista on suuri riippuva kaulanahka. Pääkallo on leveä ja kapenee hiukan turpaa kohden. Tohlot, joihin sarvet kiinnittyvät, ovat aivan kallon sivuilla. Nikamien okahaarakkeet ovat pitkät ja toimivat kiinnityskohtana hartioiden jykevälle lihasharjanteelle. Yläleuassa ei ole lainkaan etu- eikä kulmahampaita, mutta alaleuassa on kummallakin puolella 3 etuhammasta, etuhampaan muotoinen kulmahammas sekä 3 väli- ja 3 poskihammasta, jollaiset on myös yläleuassa. Erittäin lyhytkarvainen turkki on ihonmyötäinen ja monilla lajeilla eri ruumiinosista, kuten kaulasta, harjamaisesti pidentynyt. Nautaeläimen kieli on karheapintainen, pitkä ja hyvin voimakas.
Luonnonvaraiset nautaeläimet olivat levinneet kaikkialle Eurooppaan pohjoista lukuun ottamatta, Afrikkaan, Keski- ja Etelä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikkaan, mutta nykyisin niitä ei ole Euroopassa kuin hajanaisia kantoja Keski- ja Itä-Euroopassa. Pohjois-Amerikan biisonilaumoille on käynyt melkein yhtä huonosti ja nekin elävät enää lähinnä suojelualueilla.
Nautaeläinten luonnonvarainen elinypäristö vaihtelee erittäin paljon. Monet lajit viihtyvät tiheissä metsissä, toiset taas suosivat aukeita ruohomaita. Tasankojen ohella nautaeläimet tulevat toimeen myös vuoristossa jopa 6000 metrin korkeudelle Himalajalle jakkien elinalueelle. Kaikki lajit tarvitsevat elinalueelleen pintavesistön ja ne myös ottavat mieluusti mutakylpyjä.
Naudat ovat laumaeläimiä ja joitain poikkeuksia kuten anoaa lukuunottamatta ne elävät laumoissa. Laumojen koko vaihtelee pienistä perheryhmistä jopa tuhatpäisiin laumoihin. Useilla lajeilla pienlaumat liittyvät välillä suurlaumoiksi. Nautaeläimet näyttävät kömpelöiltä mutta voivat juosta kovaa vauhtia. Niiden tavallisin askellaji on verkkainen käynti, mutta kiihtyessään ne ravaavat tai siirtyvät jäykähköön laukkaan. Kaikki nautaeläinlajit osaavat uida. Niiden aisteista haju on kehittynein ja niiden kuulo on erimomainen.
Ravintonaan naudat käyttävät erilaista kasviravintoa, esimerkiksi heinää, lehtiä, puunkuorta, sammalta, sieniä ja jäkälää. Sonnit taistelevat paritteluaikaan kiivaasti naaraista ja arvojärjestyksestä ja lehmät saa yleensä korkea-arvoisin sonni. Lehmän kantoaika on lajista riippuen 9-11 kuukautta, jonka jälkeen naaras saa yleensä yhden vasikan, joka pystyy juoksemaan melkein heti syntymänsä jälkeen. Ihmiset ovat kesyttäneet monia nautaeläimiä kotieläimiksi. Niistä on saatu hyviä vetojuhtia ja arvokkaita maidon- ja lihantuottajia. Myös vuotia, sarvia, jänteitä, rasvaa ja jopa lantaa käytetään. Kaikki kesytetyt nautaeläimet, kuten länsimainen nauta ja seebu, polveutuvat alkuhärästä.
