Norsupäästäiset
Wikipedia
 |
Tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Hyppypäästäiset kanssa, ja ne pitäisi yhdistää. |
Norsupäästäiset (lahko Macroscelidea) ovat pieniä hyönteisiä syöviä nisäkkäitä, jotka ovat saaneet nimensä pitkästä kuonostaan sekä oletetusta sukulaisuussuhteestaan varsinaisiin päästäisiin, jotka kuuluvat hyönteissyöjien lahkoon esimerkiksi siilien ja maamyyrien tavoin. Nykyisin norsupäästäisten ei katsota olevan erityisen läheistä sukua varsinaisille päästäisille, ja siksi jotkut kutsuvat niitä mieluummin sengeiksi, joina ne tunnetaan useissa bantukielissä.
Norsupäästäisiä on neljä sukua ja 15 lajia, joiden pituus vaihtelee 100:sta 300:een millimetriin ja paino alle 50 grammasta lähes puoleen kiloon. Kaikilla lajeilla on kokoonsa nähden pitkähköt jalat ja taipuisa kärsä, jonka pituus tosin vaihtelee lajeittain. Norsupäästäisten pääasiallinen ravinto koostuu hyönteisistä ja muista selkärangattomista pikkueläimistä, mutta ne syövät myös siemeniä ja silloin tällöin myös kasvien vihreitä osia.
Norsupäästäiset ovat levinneet laajalle Afrikan eteläisiin osiin ja niitä tavataan monenlaisissa elinympäristöissä autiomaasta metsiin, vaikkeivät ne ole erityisen runsaslukuisia missään. Koska sengit ovat varovaisia ja niillä on hyvä suojaväri, on niiden havaitseminen ja pyydystäminen usein vaikeaa, vaikka ne ovat päiväeläimiä ja hyvin aktiivisia liikkeissään.
Norsupäästäisten evolutiivinen asema muiden nisäkkäiden joukossa on aiheuttanut tutkijoille paljon päänvaivaa; niitä on pidetty paitsi hyönteissyöjinä, myös sorkkaeläinten, puupäästäisten ja jäniseläinten sukulaisina. Uusimpien eikä aivan kiistattomien molekyylifylogeneettisten tutkimusten mukaan norsupäästäiset voitaisiin lukea samaan ylälahkoon mm. kultamyyrien, sireenieläinten ja norsujen kanssa. Anatominen todistusaineisto ei kuitenkaan tue tätä teoriaa.
Lisätietoa:
Schlitter, Duane A., Wilson, D. E., and Reeder, D. M. (eds) Mammal Species of the World, 3rd edition, Johns Hopkins University Press. ISBN 0-801-88221-4, s.82-85.
