Piktit
Wikipedia
Piktit olivat rautakautisen ja varhaiskeskiaikaisen keskisen ja pohjoisen Skotlannin asukkaita. Nimi tulee roomalaisilta, latinankielisestä sanasta picti, joka tarkoittaa maalattua kansaa. Luultavasti pikteillä oli tapana koristella ihonsa maalatuilla kuvioilla tai tatuoinneilla. Esimerkiksi Julius Caesar mainitsee kirjassaan Gallian sota, että keltit maalasivat itsensä ennen taistelua. Ei tiedetä, millä nimellä piktit itse kutsuivat itseään.
Ensimmäisen kerran piktit mainitsee Tacitus, joka kertoo että roomalaiset löivät heidät Mons Graupiuksen taistelussa. Piktit tekivät usein sota- ja ryöstöretkiä Britanniaan, ja roomalaiset rakensivat sen vuoksi Englannin ja Skotlannin väliin Hadrianuksen vallin noin vuonna 122, pyrkien siten estämään piktien hyökkäilyt etelään.
Pikteillä on ilmeisesti ollut kaksi kuningaskuntaa, jotka yhdistyivät 600-luvulla. Piktit sotivat pitkään skottien perustaman Dalriadan kuningaskunnan kanssa. Vuonna 843 Dalriadan kuningas Kenneth I MacAlpin yhdisti piktien ja skottien valtakunnat Alban kuningaskunnaksi.
Piktin kielen uskotaan hävinneen keskiajan kuluessa. Piktin kielestä tiedetään hyvin vähän, sillä piktit eivät jättäneet jälkeensä mitään kirjallisia lähteitä. Paikan- ja henkilönnimien perusteella pidetään kuitenkin todennäköisenä, että piktien kieli oli kelttiläinen.
