Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

Presidentti

Mehmet Ali Talat

Pääkaupunki

Nikosia
{{{pääkaupungin-koordinaatit}}}

Muita kaupunkeja

Pinta-ala
– josta sisävesiä

3 355 km² (sijalla ?)
ei merkittävästi

Väkiluku (2006)
– väestötiheys
– väestönkasvu

264 172 (sijalla ?)
? / km²
% ([[]])

Viralliset kielet

turkin kieli

Valuutta

Uusi Turkin liira (TRY)

BKT ([[]])
– yhteensä
– per asukas

sijalla

HDI ([[]])

(sijalla )

Elinkeinorakenne

maatalous %,
palvelut %,
teollisuus % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+2
+3

Itsenäisyys
– Julistautui
– Tunnustettu

15. marraskuuta 1983
vain Turkin tunnustama

Lyhenne
Maatunnus

ajoneuvot:
lentokoneet:

Kansainvälinen
suuntanumero

+90 392

Motto

Ya istiklâl, ya ölüm
(Vapaus tai kuolema)

Kansallislaulu

İstiklal Marşı

Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on ainoastaan Turkin tunnustama, valtioksi 1983 julistautunut alue Kyproksen saaren pohjoisosassa. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1975 vuoteen 1983 Pohjois-Kyproksen turkkilainen liittovaltio.

[muokkaa] Historia

Saari jakautui kahtia, kun Kreikan sotilasjuntan tukemat, Kyproksen yhdistämistä Kreikkaan ajaneet "enosistit" (mm. terroristijärjestö EOKA) aloittivat väkivaltaisen etnisen puhdistuksen turkkilaisalueilla jälleen vuonna 1974. Tätä ennen EOKA ja "enosista" (eli liittoa Kreikan kanssa) tukeva presidentti Makarios III olivat Akritas-suunnitelman perusteella suorittaneet järjestelmällistä sortoa turkkilaisväestöä vastaan jo 1960-luvulta lähtien.

Vuonna 1974 EOKA:n johtohahmot Grivas ja Sampson olivat kääntyneet presidentti Makariosia vastaan. EOKA jatkoi Kyproksen vuodelta 1960 peräisin olevan perustuslain muuttamista heikentäen turkkilaisvähemmistön oikeuksia tasavertaiseen hallintoon niin, että saaren yhdistäminen Kreikkaan tuli mahdolliseksi. Kun Kreikan sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa vuoden 1960 perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden (Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta) välisen turvallisuussopimuksen nojalla Turkki pyysi Isolta-Britannialta apua tilanteeseen. Kun Iso-Britannia kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin, Turkki aloitti rauhanturvaoperaation, nousemalla maihin turkkilaisten asuttamaan Pohjois-Kyprokseen ja valtaamalla muutamassa päivässä 37% saaresta.

Vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä kyproksenturkkilaisista 65% kannatti YK:n pääsihteeri Kofi Annanin ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76%:n enemmistöllä oman presidenttinsä Tassos Papadopoulosin ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta. Tassos Papadopoulosin antamaa suositusta arvioidessa tulee muistaa, että myös hän oli yksi EOKA:n johtohahmoista 1970-luvulla.

Rauf Denktash

Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti Rauf Denktash seuraajaksi valittiin huhtikuussa 2005 pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut Mehmet Ali Talat (syntynyt 6. heinäkuuta 1952 ). Talat sai 55 % äänistä äänestysprosentin ollessa 70 %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) sai 44%:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.

Yhdistämistä vastustava Dervis Eroglun johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32% äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 22,7% äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee EU:hun ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat NATOn jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.

Kyproksen kreikkalaisten turkkilaisvähemmistöä vastaan harjoittaman väkivallan seurauksena vuonna 1964 YK asetti Kyprokselle rauhanturvajoukot (UNFICYP) valvomaan aselepoa. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä (2006).

Valuuttana käytetään Turkin liiraa. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.

[muokkaa] Väestö

Asukkaita Pohjois-Kyproksessa on noin 310 000. Väestö koostuu yksinomaan kyproksenturkkilaisista, jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpazin (kreikaksi Risokarpasian) niemimaalle jääneet kyproksenkreikkalaiset ja arabialaiset maroniitat.