Pyhä lehto
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä Suomen näkökulmasta. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pyhä lehto on pakanallisen uskonnon erityisen pyhä metsä, usein uhripaikka. Pyhistä lehdoista on ilmeisesti Suomessa käytetty nimitystä Hiisi (ja virossa Hiis), tosin hiisi-sanalla on muitakin merkityksiä. Pyhät lehdot on/olivat Euroopassa pyhitetty luonnonhengille. Ne olivat maanviljelykseltä, raivaamiselta, metsästykseltä ja muulta ihmisen hyötykäytöltä suojeltuja alueita. Niissä tosin käytiin palvontamenoissa, ja niissä järjestettiin juhlia.
[muokkaa] Pyhät lehdot Suomessa
Suomessa pyhät lehdot sijaitsivat keskeisellä paikalla, eivät syrjässä. Nykyäänkin monien entisten pyhien lehtojen sijainti on nähtävissä sitä kiertävinä Hiisi-alkuisina paikanniminä.
Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä. Niinkin myöhään kuin 1700-luvulla oli vielä pyhiä lehtoja tai sellaisiksi epäiltyjä, joita kirkonmiehet ja viranomaiset pyrkivät aktiivisesti hävittämään. Käytäntö pyhiä lehtoja vastaan oli jo aiemmin ollut koko Euroopan laajuinen. Inkerissä on kuitenkin säilynyt pyhiä lehtoja neuvostoaikoihin, ja niiden käytöstä on säilynyt melko kattavat tiedot. Inkeriläisten pyhien lehtojen ja muualta säilyneiden tiedonsirpaleiden perusteella voidaan rakentaa myös kuva siitä, millaisia olivat länsisuomalaiset pyhät lehdot.
Ilmeisesti pyhissä lehdoissa pidettiin vakkajuhlat. Vakkajuhlat olivat pitäjän järjestämät uskonnolliset pidot ja uhrijuhla. Vakkajuhlissa uhrattiin vakallinen uutta ruokaa.
Pyhät lehdot olivat ympäriltään aidattuja, kuten Inkerissä, tai niiden sisällä oli erityinen aidattu alue uhriaitaus. Uhriaitaukseen heitettiin uhreja, mutta niihin ei saanut mennä sisään. Pyhissä lehdoissa saattoi myös olla jumalankuvia.
