Wikipedia
Ramsarin sopimus (engl. The Ramsar Convention on Wetlands) on vuonna 1971 Ramsarin kaupungissa, Iranissa solmittu kansainvälinen sopimus kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta.
Ramsarin sopimus oli ensimmäinen nykyaikaisista, valtioidenvälisistä luonnonsuojelun ja luonnonresurssien viisaan käytön sopimuksista. Alun perin sopimuksella pyrittiin suojelemaan kosteikkoja ja vesialueita erityisesti vesilintujen elinalueina, mutta sittemmin sopimus on laajentunut kattamaan vesialueiden suojelemisen kokonaisuudessaan, tunnustaen niiden tärkeyden elämän monimuotoisuuden säilyttämisessä. Sopimuksen on allekirjoittanut 153 valtiota ja siihen kuuluu 1 617 eri kohdetta, joiden yhteispinta-ala on noin 145,3 hehtaaria.
[muokkaa] Sopimuksen kohdat
Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat:
- Lisäämään vähintään yhden kohteen kansainvälisesti merkittävien vesialueiden luetteloon (nk. Ramsar-luettelo) sekä edistämään sen suojelua ja "viisasta käyttöä". Valinnan tulisi tapahtua vesialueen ekologisen, kasvitieteellisen, eläintieteellisen, järvitieteellisen ja vesitieteellisen merkittävyyden pohjalta.
- Sisällyttämään vesialueiden suojelun kansallisiin maankäytön suunnitelmiin siten, että vesialueiden käyttö olisi "mahdollisimman viisasta".
- Perustamaan luonnonsuojelualueita vesialueille, vaikka nämä eivät kuuluisikaan Ramsar-luetteloon, sekä edistämään vesialueiden tutkimuksen, hallinnoinnin ja valvonnan koulutusta.
- Yhteistyöhön muiden sopimuksen allekirjoittaneiden tahojen kanssa.
Vuosien aikana sopimuksen allekirjoittaneet tahot ovat tulkinneet ja laajentaneet näitä velvoitteita sekä laatineet ohjeistusta kyseisten kohtien käytännön toteutuksesta.
[muokkaa] Suomen Ramsar-alueet
Suomessa on 49 Ramsar-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 785 780 hehtaaria. Kaikki suomen Ramsar-alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon ja niiden rajaukset noudattavat Natura-rajauksia.
[muokkaa] Etelä-suomen Lääni
1. |
Hangon ja Tammisaaren lintuvedet |
55 196 ha |
2. |
Lepinjärvi |
199 ha |
3. |
Vanhankaupunginlahti ja Laajalahti |
508 ha |
4. |
Porvoonjoen suisto – Stensböle |
958 ha |
5. |
Söderskärin ja Långörenin saaristo |
18 219 ha |
6. |
Pernajanlahti |
1 143 ha |
7. |
Aspskär |
731 ha |
8. |
Torronsuon kansallispuisto |
3 093 ha |
9. |
Kutajärven alue |
1 051 ha |
10. |
Valkmusan kansallispuisto |
1 710 ha |
11. |
Haminan Kirkkojärvi ja Lupinlahti |
649 ha |
12. |
Kirkon-Vilkkiläntura |
194 ha |
13. |
Siikalahden alue |
682 ha |
[muokkaa] Länsi-suomen lääni
[muokkaa] Ahvenanmaan maakunta
23. |
Lågskärin ja Björkörin saaristo |
6 309 ha |
24. |
Signiskärin – Märketin saaristo |
22 566 ha |
[muokkaa] Itä-suomen lääni
25. |
Rantasalmen lintujärvet |
1 109 ha |
26. |
Suurenaukeansuo-Isosuo ja Pohjalampi |
1 640 ha |
27. |
Rääkkylän ja Kiteen lintujärvet |
1 227 ha |
28. |
Sysmäjärvi |
734 ha |
29. |
Patvinsuon kansallispuisto |
12 727 ha |
30. |
Heinä-Suvanto ja Hetejärvi |
1 224 ha |
31. |
Krunnit |
4 436 ha |
32. |
Haapaveden lintujärvet |
3 616 ha |
33. |
Hailuodon lintuvedet |
6 512 ha |
34. |
Liminganlahti |
12 275 ha |
35. |
Siikajoen lintuvedet |
2 691 ha |
36. |
Aittojärvi ja Kongasjärvi |
703 ha |
37. |
Veneneva-Pelso |
12 039 ha |
38. |
Olvassuo |
27 073 ha |
39. |
Oulangan kansallispuisto |
29 390 ha |
40. |
Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat |
14 086 ha |
41. |
Kainuunkylän saaret |
1 005 ha |
42. |
Riisitunturin kansallispuisto |
12 461 ha |
43. |
Luiron suot |
12 345 ha |
44. |
Teuravuoma-Kivijärvenvuoma |
5 788 ha |
45. |
Koitelainen |
38 840 ha |
46. |
Lemmenjoen kansallispuisto |
285 990 ha |
47. |
Sotkavuoma |
2 602 ha |
48. |
Lätäsenon-Hietajoen suot |
43 367 ha |
49. |
Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä |
51 749 ha |
[muokkaa] Aiheesta muualla