Ranskan päärit
Wikipedia
Ranskan päärit (ransk. Pairs de France) olivat merkittävien, Ranskan monarkista riippuvien feodaalivasallien ryhmä. Alun perin vasallien muodostaman ryhmän jäseniä oli kaksitoista: kuusi hengellistä ja kuusi maallista pääriä, kuten apostoleitakin. Heidän etuoikeutenaan oli tulla tuomituksi vain päärien muodostamassa oikeudessa. Vastapalveluksena heidän tuli vannoa uskollisuudenvala (Hommage lige) Ranskan kuninkaalle. Vuodesta 1180 lähtien pääreillä oli oma seremoniallinen roolinsa kuninkaan voitelun yhteydessä. Kuusi keskeistä hengellistä pääriä omasi myös maallisen arvonimen ja sen mukaiset läänitykset.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käsitteestä
Sana pääri tulee latinasta, jossa se esiintyy muodossa pair, ja tarkoittaa saman arvoista. Keskiajan ja uuden ajan päärit eivät olleet karolingisen ritarirunouden sankareiden jälkeläisiä. Heidät on valittu merkittävimpien läänitysryhtinaisen joukosta ja heidän tehtävänään oli muodostaa curia regis, koska hallitsijan neuvominen oli yksi feodaalisvasallin keskeisistä velvollisuuksista.
Myöhemmin herttua-päärin ja kreivi-päärin titteli oli korkein ranskalaisessa hierarkiassa kuninkaan ja suoraan kuninkaasta polveutuvien ruhtinaiden jälkeen. Pääreistä käytettiin titteliä ”serkkuni” (mon cousin) ja heitä voitiin nimittää tittelilla Monseigneur tai Votre grandeur. Heidän oli sallittua tanssia kuninkaallisen perheen jäsenten kanssa, heidän oli mahdollista ajaa vaunuissa kuninkaallisiin linnoihin ja päärien vaimoilla oli jakkara kuningattaren luona.
Päärit saattoivat halunsa mukaan osallistua Pariisin parlamentin istuntoihin. Siellä he saattoivat kantaa miekkaansa oikeusmiesten suureksi harmiksi. He istuivat puheenjohtajan oikealla puolella. Arvojärjestys määräytyi päärikuntaan kohottamisvuoden mukaan. Yleensä päärit saivat kertoa näkemyksensä tuomioistuimen presidenttien ja neuvosten jälkeen, paitsi silloin, kun he tuomitsivat vertaisiaan.
[muokkaa] Päärien rooli Ranskan kuninkaan voitelun yhteydessä
[muokkaa] Kuusi hengellistä feodaaliruhtinasta
Reimsin arkkipiispa-herttua oli valtakunnan ensimmäinen pääri, joka toimi kaikkein keskeisimmässä tehtävässä uuden kuninkaan voitelun yhteydessä. Tehtävä oli perua Klodovigin kasteen ja kruunajaisten yhdistämisestä, jonka suoritti Pyhä Remigius. Arkkipiispa-herttuan tehtävään kuului varsinaisen voitelun suorittaminen sekä kuninkaan kruunun painaminen tämän päähän voiteluseremonian aikana.
Laonin piispa-herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli pidellä Pyhää Ampullia, jonka nesteellä voiteleminen tapahtui, koko voitelunseremonian ajan.
Langres’in piispa-herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kannatella kuninkaan valtikkaan voiteluseremonian ajan.
Beauvais’n piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan viittaa voiteluseremonian aikana.
Châlons’in piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan sormusta voiteluseremonian aikana.
Noyon’in piispa-kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan vyötärönauhaa voiteluseremonian aikana.
[muokkaa] Kuusi maalista feodaaliruhtinasta
Burgundin herttua oli maallisista pääreistä ensimmäinen. Kaikki maalliset päärit tulivat hengellisten päärien jälkeen. Hänen tehtävänään, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan kruunua sekä vyöttää kuningas vyötärönauhalla voiteluseremonian aikana.
Normandian herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan ensimmäistä lippua voiteluseremonian aikana.
Guyennen herttuan tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan toista lippua voiteluseremonian aikana.
Toulousen kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan kannuksia voiteluseremonian aikana.
Flanderin kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan miekkaa voiteluseremonian aikana.
Champagnen kreivin tehtävänä, yhtenä vanhoista pääreistä, oli kantaa kuninkaan sotalippua voiteluseremonian aikana.
[muokkaa] Muutokset tehtävissä
Päärien rooli tuli täysin seremonialliseksi 1200-luvun kuluessa. Pääriys oli kuninkaallisen tehtävä, ei kuningaskunnan aatelisarvo ja se teki mahdolliseksi kuninkaan luokitella aatelisia oman valtansa ja valtakuntansa kannalta tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin. Nimeämistahti kiihtyi 1500-luvulla. Kuningas nimesi silloin tavallisia aatelismiehiäkin pääreiksi ja nosti heidät näin ranskalaisen yhteiskunnan titteleiden huipulle. Päärinä olemiseen riitti kunhan omisti verovapaata maata, johon oli liitetty pääriys ja polveutuminen henkilöstä, joka oli jossain vaiheessa nimitetty päärin tehtävään. Ranskassa vanhan vallan (Ancien Régime) aikana tehtävät erosivat brittien päärien tehtävistä. Ne olivat puhtaasti kunniatehtäviä. Kuitenkin päärit säilyttivät myös Ranskassa merkittävän privilegion, sillä heillä oli oikeus istua Pariisin parlamentissa, joka oli valtakunnan tärkein ja suurin oikeusistuin.
Vuonna 1814 Ludvig VIII loi englantilaismallisen päärien ylähuoneen, joka osallistui lainsäädäntöön. Napoleon nimesi myös päärejä sadan päivän vallassaolonsa aikana. Toisen restauraation aikana vuonna 1815 luotiin ylähuone eli päärien kamari, jonka nimitykset olivat perinnöllisiä. Vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen jälkeen kuningas Ludvig-Filip 1;nen, säilytti päärien kamarin, mutta poisti paikkojen periytymisen.
[muokkaa] Alkuperäiset päärit
[muokkaa] Hengelliset päärit
- Reims’n arkkipiispa-herttua, valtakunnan ensimmäinen pääri
- Laon’in piispa-herttua
- Langres’in piispa-herttua
- Beauvais’in piispa-kreivi
- Châlons’in piispa-kreivi
- Noyon’in piispa-kreivi
[muokkaa] Maalliset päärit
- Burgundin herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1477
- Normandian herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1204
- Guyennen herttua, liitetty Ranskaan vuonna 1453
- Toulousen kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1271
- Flanderin kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1477
- Champagnen kreivi, liitetty Ranskaan vuonna 1314
[muokkaa] Myöhemmät päärit
[muokkaa] 1200-luku
- Bretagnen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1297 (yhdistettiin Ranskaan 1532)
- Anjoub kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1297
- Artois’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1297
[muokkaa] 1300-luku
- Poitoun kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1314
- La Marchen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1316
- Évreux’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1316
- Angoulêmen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1317
- Étampes’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1327
- Bourbon’in herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1327
- Beaumont-le-Roger kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1328
- Mainen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1331
- Orléans’in herttuakunta, kohosi pääkunnaksi 1344
- Valois’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi [[1344
- Nevers’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi [[1347
- Mantes’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi [[1353
- Anjoun herttuakunta, kohosi 1356
- Mâcon’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1359
- Berryn kreivikunta, kohosi herttua-päärikunnaksi 1360
- Auvergnen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1360
- Tourainen herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1360
- Montpellier’n herrakunta, kohosi paroni-päärikunnaksi 1371
- Pèrigord’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1399
[muokkaa] 1400-luku
- Alençon-in herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1404
- Soissons’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1404
- Couvyn vapaaherrrakunata, kohosi päärikunnaksi 1404
- Nemours’in herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1404
- Châtillon linnanherrakunta. kohosi päärikunnaksi 1404
- Rethel’in kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1405
- Valois’n herttuakunta, kohosi päärikunnaksi 1406
- Mortainne’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1407
- Mortain’en kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1407
- Évry-le-Châtel’in linnanherrakunta, kohosi päärikunnaksi 1408
- Jouy-le Châtel’in linnanherrakunta, kohosi päärikunnaksi 1408
- Évreux’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1427
- Saintongen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1428
- Foix’n kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1458
- Eun kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1458
- Villefranchen kreivikunta, kohosi päärikunnaksi 1480
