Suomen NATO-keskustelu
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin NATO-optio kanssa, ja ne pitäisi yhdistää. |
Suomen NATO-keskustelu liittyy Suomen toimimiseen Pohjois-Atlantin puolustusliitossa eli NATOssa. Suomen liittyminen NATO:on tuli tärkeäksi läntiseen Eurooppaan integroituessa, erityisesti Euroopan unioniin liityttyessä, jonka puolustusyhteistyöelin NATO on. Tällä hetkellä Suomi on yhteensovittanut kalustonsa NATOn kanssa ja osallistuu NATOn operaatioihin, mutta ei ole toistaiseksi hakenut jäsenyyttä. NATOn säännöt vaativat jäsenyyshakemuksen hyväksymiseksi enemmistökannatuksen kansanäänestyksessä; monesti esitetään näkemys, että suomalaiset saattaisivat hylätä jäsenyysajatuksen ilman pidempää keskustelua NATOsta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Suomen puolueettomuus on muuttunut Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen jälkeen osana Suomen EU-jäsenyyttä sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi kyllä jakaa muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa sen ulkopolitiikan, minkä Euroopan unionin jäsenvaltiot kykenevät sen piirissä keskenään sopimaan, mutta ei etukäteen liittoudu sotilaallisesti Euroopan unionin NATO:on kuuluvien jäsenvaltioiden kanssa NATO:ssa, vaan tapauskohtaisesti harkitsee omasta lähtökohdastaan sen, mihin osallistuu tapauskohtaisesti.
Kriitikoiden mukaan ei Euroopan unionissa voi olla liittoutumattomuutta, koska NATO:n jäsenvaltiot muodostavat Euroopan unionissa enemmistön ja se, että ei mennä NATO:on mukaan, vaan jättäydytään sen ulkopuolelle, tarkoittaa sitä, että ei olla mukana päättämässä, mutta joudutaan sitoutumaan muiden tekemien päätösten toimeenpanoon.
Vaikka Euroopan unionissa on kehittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus, ei se vielä sisällä NATO:n 5. artiklan mukaista turvallisuustakuuta.
Liittoutumattomuuden kannattajien mukaan sinänsä pelkkä maininta turvallisuustakuusta ei ole riittävä, ellei siihen sisälly käytännön valmisteluja puolustukseksi ja liittoutumattomuus takaa mahdollisuuden jättäytyä pois tarvittaessa toiminnasta, mikä ei ole Suomen ulkopolitiikan mukaista.
NATO:n kannattajien mielestä NATO-jäsenyys ei tule kalliiksi. NATO:ssa suositellaan puolustukseen sijoitettavaksi kaksi prosenttia kansantulosta. Suomessa rahamääräinen sijoitus on 1,6%:ia, mutta mikäli laskelmaan sisällytetään varusmiesten ja -naisten suorittaman asevelvollisuuspalvelun arvo, on kansantulosijoitus yleinen kaksi prosenttia.
Liittoutumattomuuden kannattajien mukaan asiassa pitää ottaa huomioon myös ulkopoliittiset vaikutukset, minkä vuoksi asiaa ei voi tarkastella pelkästään hallinnollis-teknisenä kuluna.
[muokkaa] Käytännön kysymyksiä
Liitoutumattomuuden ja NATO-jäsenyyden kannattamisen välinen keskustelu on näkynyt joissain eduskunnan tekemissä ratkaisuissa:
[muokkaa] Liittoutumattomuuslinja
- Eduskunnan enemmistö ohjasi valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 käsiteltäväksi puolustusvaliokuntaan ulkoasiainvaliokunnan vastustuksesta huolimatta. Ulkoasiainvaliokuntaa puheenjohtaa kansanedustaja Liisa Jaakonsaari.
- Hallitus on valmis muuttamaan perustuslakia siten, että siinä kirjoitettuna mainitaan suoraan se, että kaikista suomalaisten joukkojen lähettämisestä ulkomaille päättävät eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti ylipäällikkönä. Tämä kanta mitätöisi perustuslakivaliokunnan tulkinnan nykyisestä perustuslaista koskien kriisinhallintalakia ja suomalaisten lähettämistä osana Euroopan unionin taistelujoukkoja kriisialueille.
[muokkaa] NATO-linja
- Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tulkinnan hallituksen esityksestä kriisinhallintalaiksi, minkä mukaan päätökseen suomalaisten joukkojen lähettämisestä Euroopan unionin taistelujoukossa kriisialueelle ei osallistu tasavallan presidentti ylipäällikkönä, vaan asiasta tekee päätöksen hallitus. Periaatteellisella tasolla tämä päätös sisältää tasavallan presidentin oikeuden ylipäällikkyyteen kiistämisen.
- Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti, että valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisisesta selonteoista luovutaan ja ne korvataan vuosittaisilla pääministerin ilmoituksilla.
- Pääministeri Matti Vanhanen, puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja tasavallan presidentti Tarja Halonen eivät kannattaneet ajatusta perustellen sitä opposition mahdollisuuksilla osallistua keskusteluun sekä mahdollisuutena ohjata puolustuspolitiikkaa kokonaisuutena siten, että periaatteellisten linjausten edellyttämät hankintapäätökset saadaan läpiviedyiksi eduskunnassa budjetissa. [1]
