Taru sormusten herrasta
Wikipedia
| Taru sormusten herrasta The Lord of the Rings |
|
 Suomenkielisen painoksen kansikuva |
|
| Kirjailija | J. R. R. Tolkien |
| Kustantaja | |
| Suomentaja | Kersti Juva, Panu Pekkanen |
| Genre | fantasia |
| Ilmestynyt | 1954, 1955 alkuteos 1973, 1974, 1975 suomennos |
| Julkaisuasu | |
| Sivuja | |
| Kirjasarja | |
| Kansitaiteilija | |
| ISBN | 951-0-13208-X |
Taru sormusten herrasta on J. R. R. Tolkienin kirjoittama 1950-luvulla ilmestynyt fantasiakirjallisuuden klassikko, joka joidenkin arvioiden mukaan on nykyisin maailman suosituin kaunokirjallinen teos.lähde? Kirjan kiitetyn suomennoksen ovat tehneet Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen.
Taru sormusten herrasta eli lyhyemmin Sormusten herra on esitetty Suomessa ja maailmalla lukuisina näytelminä ja radiokuunnelmina. Kirjan pohjalta ilmestyivät suuren yleisömenestyksen saaneet elokuvat 2001, 2002 ja 2003. Elokuvat ohjasi uusiseelantilainen Peter Jackson.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teoksen osat alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä
[muokkaa] Sormuksen ritarit (Fellowship of the Ring)
Osa julkaistiin 29. heinäkuuta 1954. Suomennos ilmestyi 1973.
[muokkaa] Kaksi tornia (The Two Towers)
Osa julkaistiin 11. marraskuuta 1954. Suomennos ilmestyi 1974.
[muokkaa] Kuninkaan paluu (Return of the King)
Osa julkaistiin 20. lokakuuta 1955. Suomennos ilmestyi 1975.
[muokkaa] Teoksen historia ja tausta
Taru sormusten herrasta julkaistiin ensimmäisen kerran alkuperäiskielellä vuosina 1954-1955. Kirja jakaantuu kuuteen kirjaan sekä liitteisiin, mutta on yleensä julkaistu kolmessa niteessä ja siksi sitä on usein kutsuttu trilogiaksi. Tolkien halusi, että kirja julkaistaisiin heti yhtenä suurena niteenä. Julkaisija ei kuitenkaan suostunut siihen, koska kirja oli yksinkertaisesti liian pitkä. Paperi oli tuohon aikaan kallista, jolloin yhden suuren niteen julkaiseminen olisi ollut kannattamaton riski.
Teoksen taustalla on tarkasti suunniteltu mytologinen maailma, joka henkii kirjoittajansa kiinnostuksesta pohjoismaiseen ja anglosaksiseen kansanperinteiseen ja muuhun eurooppalaiseen folkloreen. Ennen Taru sormusten herrasta -trilogiaa ilmestynyt Hobitti loi alkuperäisen pohjan tarinalle. Myöhemmin ilmestyivät saman mytologisen maailman historiaa valottavat, Tolkienin laajoista muistiinpanoista kootut ja hänen poikansa Christopherin toimittamat Silmarillion ja Keskeneräisten tarujen kirja. Tolkien oli aloittanut mielikuvitusmaailmansa luomisen jo ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta ei perfektionistina onnistunut viimeistelemään kuin osan kertomuksistaan.
[muokkaa] Sormusten Herran maailma
Kirja kertoo Frodo-hobitin ja hänen ystäviensä matkasta suurten vaarojen läpi Keski-Maan halki tehtävänään tuhota Mustan Ruhtinaan Sauronin takoma Valtasormus, jolla on valta kahlita koko Keski-Maa Sauronin vallan alle.
Teoksissa esitellään useita Tolkienin itsensä luomia haltiakieliä kuten harmaahaltioiden kieli sindar sekä suurhaltiakieli quenya. Quenyaa kirjoitettiin tengwar-riimuilla. Lisäksi Tolkienin teoksissa esiintyy haltioiden sekä kääpiöiden käyttämiä cirth-riimuja. Haltiakielistä quenya perustuu monin osin suomen kieleen ja sindar lähinnä Walesin kieleen eli kymriin. Kielien monimutkaisuudesta näkee Tolkienin suuren kiinnostuksen lingvistiikkaan. Tolkien loi kielet myös mm. kääpiöille, örkeille ja rohanilaisille, vaikkakaan ei yhtä laaja-alaisesti. Lisäksi hän loi Keski-Maalle yleiskielen, westronin, jonka hän julkaistuissa kirjoissa kuitenkin korvasi englannilla.
[muokkaa] Ylistystä ja kritiikkiä
Taru sormusten herrasta on ilmestymisestään saakka jakanut kriitikoiden ja yleisön mielipiteet jyrkästi.
Monien mielestä teoksen juoni on harvinaisen jännittävä ja mukaansa tempaava. Tolkienia pidetäänkin ennen kaikkea suuren seikkailun mestarillisena kertojana. Toisaalta sanotaan, että tarinaan ilmaantuu "Kahdessa tornissa" itseään toistavia piirteitä. Osa lukijoista katsookin, että trilogian onnistunein osa on "Sormuksen ritarit", jossa hitaasti avautuvan uhan tunnelma on rakennettu varsin taitavasti.
Tolkienin kielen ja tyylin joustavuus on herättänyt paljon huomiota. Kohtauksesta riippuen tarinan kerronta etenee välillä humoristiseen ja jutustelevaan sävyyn ja välillä taas nousee jylhän eeppisiin ja dramaattisiin tunnelmiin. Tolkienin tapa lisätä tekstiin kansanrunoutta tai keskiaikaista epiikkaa jäljitteleviä runonpätkiä herättää ristiriitaisia tunteita.
Monet lukijat ovat kiintyneet teoksen inhimilliseen lämpöön ja humaaneihin teemoihin, kuten "pienen ihmisen" urheuden, uhrautuvaisuuden ja uskollisuuden ylistykseen. Toisaalta osa lukijoista on kokenut Tolkienin konservatiivisen ja sovinnaisen maailmankuvan välittyvän teoksesta turhankin avoimesti. Sormusten herrasta on melko vaikea löytää mitään provosoivaa, radikaalia tai ravistelevaa. Hyvän ja pahan taistelu kuvataan hyvin mustavalkoisin sävyin. Tolkienin tavassa kuvata monarkistisia sääty-yhteiskuntia loistavat poissaolollaan kaikki viittaukset luokkaristiriitoihin. Tämä näkyy esimerkiksi päähenkilön, yläluokkaisen Frodo-hobitin, ja hänen palvelijansa Samin kovin idealisoidusta suhteesta.
Osa lukijoista kokee Sormusten herran myös heijastavan avoimen rasistista maailmankuvaa: tumma iho yhdistyy kirjassa yleensä pahuuteen tai raakalaismaisuuteen, olipa kyse sitten mielikuvitusolioista tai etelän ja idän ihmisistä. Tätä vasten on ehkä yllättävää, että 1960-luvulla hipit ottivat kirjan omakseen. Heihin vetosivat ehkä kirjan teknologiakritiikki, romanttinen maaseutunostalgia, ekologiset teemat ja eskapismi. Jotkut Tolkienin puolestapuhujat ovat myös yrittäneet erilaisilla argumenteilla kumota rasismisyytökset. Vakuuttavampaa perustelua on kuitenkin ehkä se, että Tolkien vain heijasteli omalle sukupolvelleen ja sosiaaliryhmälleen tyypillisiä asenteita. Jotkut pitivät kirjaa taantumuksellisena jo julkaisuvaiheessaan.
Tolkienin proosan eskapistisuutta ja irtautumista arkitodellisuuden murheista on pidetty hänen tarinoissaan sekä vahvuutena että heikkoutena. Toisaalta on myös esitetty, että puhtaasta todellisuuspaosta Sormusten herrassa ei ole kyse. Monien analyysien mukaan tarina heijastelee eri tavoin 1900-luvun historian traagisia piirteitä, kuten Tolkienin itse nuorena rintamaupseerina kokemaa ensimmäistä maailmansotaa, totalitarismin uhkaa ja ympäristötuhoja. Varsinkin kirjan loppukohtauksissa ovat voimakkaasti läsnä myös luopumisen ja menetyksen teemat. Kirjasta on etsitty symbolisia yhteyksiä myös toiseen maailmansotaan siitä huolimatta, että Tolkien itse jyrkästi kiisti sellaiset ja sanoi inhoavansa analogiaa.
Eniten kritiikkiä on kohdistettu Tolkienin henkilöhahmoihin, joiden sanotaan jäävän epäuskottaviksi ja stereotyyppisiksi karikatyyreiksi. Toisaalta tämänkin on katsottu helpottavan varsinkin nuoren lukijan eläytymistä kirjan voimakkaaseen, sadunomaiseen ja epätodelliseen tunnelmaan.
[muokkaa] Kirjasta tehdyt elokuvat ja muu tuotanto
- BBC on tehnyt kirjasta 13-tuntisen radiokuunnelman
- Ralph Bakshi ohjasi kirjan perusteella animaatioelokuvan vuonna 1978: Taru sormusten herrasta
- Ryhmäteatteri esitti kirjasta tehtyä näytelmää vuosina 1988-1989 Suomenlinnassa, ohjaajina Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström
- YLE tuotti kirjan pohjalta tehdyn TV-sarjan Hobitit vuonna 1991, ohjaajana Timo Torikka. Sarjassa oli paljon samoja näyttelijöitä kuin Ryhmäteatterin näytelmässä.
Peter Jackson ohjasi kolmiosaisen elokuvasarjan:
- Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (2001)
- Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (2002)
- Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003)
Jude Fisher on tehnyt kolme Peter Jacksonin elokuviin perustuvaa tieto-opasta:
- Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit: Kuvitettu opas (2001)
- Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia: Kuvittettu opas (2002)
- Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu: Kuvitettu opas (2003)
Chris Smith on tehnyt Peter Jacksonin elokuvien sotureihin, armeijoihin, aseisiin, taisteluvarusteisiin ja taisteluihin perustuvan kirjan:
[muokkaa] Juonireferaatti
[muokkaa] Kuninkaan paluu
Sisältää kaksi kirjaa. Jälkimmäisen kirjan nimi on Kuninkaan paluu ja ensimmäisen eli viidennen kirjan nimi on Sormuksen Sota. Kirjan lopussa on liitteitä.
Aragorn osoittaa rohkeutensa ja johtajuutensa noustakseen Gondorin valtaistuimelle. Sormuksen Saattueen jäänteet johtavat Gondorin ja Rohanin joukot puolustamaan Minas Tirithiä, Gondorin pääkaupunkia. Gondor ja Rohan kohtaavat Sauronin armeijat valtavassa Pelennorin kenttien taistelussa. Taistelusta selviytyneet marssivat Aragornin johdolla Mustalle Portille harhauttaakseen Sauronin Silmän pois Frodosta ja Samista. Sam pelastaa Frodon örkeiltä ja he ylittävät Gorgorothin tasangon päästen lopulta Tuomiorotkolle. Siellä sormuksen voima on saanut kuitenkin Frodon otteeseensa eikä hän kykene tuhoamaan sormusta. Frodo työntää sormuksen sormeensa, jonka kuitenkin Klonkku puraisee irti ja putoaa rotkoon. Sormus ja Sauron tuhoutuvat Mordorin mukana. Aragorn kruunataan kuninkaaksi ja hobitit palaavat kotiinsa Kontuun. Siellä he huomaavat Sarumanin sortaneen hobitteja ja nostavat hobitit kapinaan. Kontu vapautetaan ja Saruman ja Gríma kuolevat. Frodo päättää lähteä Kuolemattomille Maille. Frodo, Bilbo, Gandalf, Elrond ja Galadriel hyvästelevät Samin, Merrin ja Pippinin ja matkustavat Kuolemattomille Maille. Sam palaa kotiinsa vaimonsa Ruusan ja tyttärensä Elanorin luokse.
[muokkaa] Merkitys
Vaikka Tolkien toteaa lähes jokaisessa kyseistä kirjaa käsittelevässä haastattelussa kirjan olevan puhdasta mielikuvituksen tuotetta, ei voi kieltää etteikö kirjan luettua tulisi mieleen sodan vaikutukset kirjaan. Vaikka Tolkien toisin väittää, ovat monet asiantuntijat väittäneet kirjan olevan Tolkienin oman elämän tulkinta, ja jotkut jopa sanovat että kirjoittaminen olisi ollut Tolkienille kuin terapiaa, ja että hän olisi purkanut kaikki traumansa tähän teokseen, sillä verrattuna muihin tämä on huomattavasti synkempi. Toisaalta nämä arvelut eivät johda lopputulokseen, eikä kirjan todellista merkitystä todennäköisesti koskaan saada selville, vaikka sellainen sillä luultavasti on. Se, että Tolkien on luonut kokonaan uuden maailman kieliä ja kasvillisuutta myöten kertoo hänen omistautumisestaan, ja sen takia väitetään että hänen kirjansa oli hänen elämänsä, ja hänen elämänsä oli hänen kirjansa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kotimaisia sivustoja
- Kontu – yhteisövetoinen sivusto, jolla on tietoa sekä kirjasta että elokuvista.
- Suomen Tolkien-seuran kotisivut.
- Lórien
- Taru Sormusten Herrasta – The Game – kirjan inspiroima peli.
- Valinor – tarjoaa tarinatyylisiä kirjoitelmia kirjan hahmoista.
- Vihreä Lohikäärme – Konnun keskustelualue.
- Keskimaa – Tämä on keskimaahan sijoittuva TSH-roolipelipaikka.
[muokkaa] Hakuteoksia
- KontuWiki – laaja Tolkien-aiheinen tietosanakirja.
- Encyclopedia of Arda – vanhimpia Tolkienin maailmaan keskittyviä tietoteoksia.
- Tolkien Gateway – yleisluontoinen Tolkien-aiheinen wiki.
- Ardalambion – laaja Tolkienin keksimiä kieliä käsittelevä hakemisto
