Tuatara
Wikipedia
Tuatarat | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Tuatara (Sphenodon punctatus) on alkuliskojen lahkoon kuuluvan tuatarojen heimon viimeinen laji. Laji elää vain muutamilla Uuden-Seelannin Pohjois-saaren pohjoisrannikon ja Etelä-saaren pohjoisrannikon saarilla.
Koiraat kasvavat 60 cm pituisiksi, naaraat jäävät lyhyemmiksi. Tuataran kallossa on ohimoalassa kaksi luukaarta niin kuin krokotiileillakin, ja sen "hampaat" ovat itse asiassa vain leukaluun sahanterämäisiä ulokkeita. Tuataralla on päälaella, silmien välissä niin sanottu kolmas silmä joka aistii valoa. Se saattaa säädellä "biologista kelloa" ja toimia termostaattina. Nuorella eläimellä se on näkyvä, mutta aikuisella iho on paksuuntunut peittämään tämän elimen. Tuatara syö pieniä hyönteisiä ja nilviäisiä, joita se saalistaa yön turvin tai kaivaa maasta. Suurikokoiset yksilöt voivat syödä myös isompaa saalista, esimerkiksi linnunmunia. Päivät tuatara viettää piilossa maanalaisessa kolossaan, jossa saattaa pesiä myös merilintuja.
Tuatarat tulevat sukukypsiksi 20 vuoden ikäisinä ja voivat elää mahdollisesti 120 vuoden ikäisiksi. Tuataroilla ei ole ulkoisia korva-aukkoja, eikä koiraalla ole sukupuolielintä. Parittelun jälkeen naaras säilyttää spermaa sisällään 10-12 kuukautta. Tuatarojen lisääntymisaika ajoittuu keväälle syys-lokakuuhun, jolloin naaras munii useita munia matalaan kuoppaan kolonsa lähelle. Munat kuoriutuvat vasta 15 kuukauden kuluttua, mikä on matelijoiden pisin hautumisaika. Poikaset ovat itsenäisiä heti kuoriuduttuaan.