Tunturimittari
Wikipedia
| tunturimittari | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Epirrita autumnata, tunturimittari |
||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
||||||||||
| Tieteellinen nimi | ||||||||||
| Epirrita autumnata (Borkhausen 1794) |
||||||||||
Tunturimittari (Epirrita autumnata) on melko suurikokoinen ja tavallisesti vaalea, joskin toisinaan voimakkaan poikkijuovikas mittariperhonen.
[muokkaa] Levinneisyys ja runsaus
Lajia tavataan koko maassa, mutta ainoastaan Lapissa se aiheuttaa mittavia vahinkoja koivuille. 1960-luvulla tunturimittarin toukat söivät tunturikoivut lehdettömiksi 10 000 km²:n alueelta Inarin Lapissa. Puuraja siirtyi alemmaksi ja 1000 km² jäi pysyvästi puuttomaksi!
Massaesiintymiset mittavine tuhoineen toistuvat tietyllä syklillä ja välivuosina populaation koko romahtaa loisten, tautien ja koivun kemiallisten puolustusmekanismien ansiosta.
[muokkaa] Ravintokasvi, elintavat ja talvehtiminen
Naaras munii syksyllä etenkin hieskoivuihin niin, että ne jäävät talveksi lumipeitteen yläpuolelle. Munat kuolevat vasta jos pakkasta on -36 °C tai enemmän. Keväällä talvehtineista munista kuoriutuvat pienet toukat käyvät heti koivun silmujen syöntiin. Koivun puutteessa toukat syövät lähes ”kaikkea vihreää”.
[muokkaa] Lentoaika
Aikuiset perhoset lentävät Lapissa ruskan aikaan elokuun loppupuolella ja etelässä erityisesti syyskuussa, mutta joskus jopa lokakuun loppupuolelle asti.
Tunturimittari on yksilömääräisesti runsain kaikista yöllä lentävistä perhosista. Se tosin lentää pilvisinä päivinäkin. Tavallisesti se lepää päivisin näkyvällä paikalla: seinällä, puun rungolla tai lehdellä ja lähtee häirittynä herkästi lentoon. Yöllä laji suunnistautuu hyvin mielellään lamppujen valoille.
