Vakouma
Wikipedia
Vakouma (engl. fluting) tai oikeammin vakopinta-topografia on pitkänomaisten, hyvin virtaviivaisten painumien ja kohoumien koostama moreenimuodostuma, joka on syntynyt jääkauden aikana. Vakoumat ovat yhdensuuntaisina tai hieman viuhkamaisina painanteiden ja hyvin matalien harjanteiden ryhminä. Yleensä ne tuhoutuvat helposti eroosion vaikutuksesta, ja ovat vaikeita havaita, koska ovat niin matalia. Kuoppameinen vakouma on syntynyt märän moreenin vakoutuessa jäätikön pohjan alle, kun jäätikön alla on lujasti siihen kiinnittynyt kivi uurtanut alla olevaa maata liikkuessaan jäävirran mukana. Kumpumainen vakouma on syntynyt jäätikön kiven ja kallionnyppylöiden taakse, kun märkää moreenia on puristunut jäätikön alaisiin paineminimeihin. Kumpumaiset vakoumat voivat olla kivien takaisia suuria suojasivumoreeneja (lee-side till) tai niitä pienempiä moreenihäntiä (crag and tail), molempia syntyy kivien taaksen suojanpuolelle jään alle muodostuneisin onkaloihin. Vakoumaharjanteiden pituus voi olla satoja metrejä ja korkeus 0,2 - 1 metriä. Pituus vaihtelee kymmenistä metreistä muutamiin kilometreihin, korkeus desimetreistä kymmeneen metriin ja leveys metristä sataan metriin. Vakopintaa on monesti drumliinialueiden lähellä ja viirumainen "vakopinta" voi muuttua asteittain drumliineiksi. vakopintoja on Suomessa Lapissa ja koillismaalla, tyypillisimmin Posion Suonassa.
