Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993
Wikipedia
Venäjän vuoden 1993 perustuslaillinen kriisi alkoi 21. syyskuuta, kun Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin hajotti maan kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston, jotka vastustivat hänen yrityksiään vahvistaa valta-asemaansa ja ajaa läpi epäsuosittuja uusliberaaleja uudistuksia. Jeltsinin syyskuun 21. määräys rikkoi tuolloin voimassa ollutta perustuslakia. Kriisin päättyessä 15. lokakuuta hän järjesti äänestyksen uudesta perustuslaista.
Kansanedustajien kongressi hylkäsi Jeltsinin hajotusmääräyksen ja poisti hänet vallasta virkasyytteellä. Hänen varapresidenttinsä Aleksandr Rutskoi asetettiin presidentinvirkaan perustuslain mukaisesti. Julkiset mielenosoitukset Jeltsiniä vastaan alkoivat 28. päivä. Parlamentti linnottautui Moskovan Valkoiseen taloon johtajiensa Rustkoin ja puhemies Ruslan Hasbulatovin johdolla. Seuraavalla viikolla protestit kasvoivat 2. lokakuuta joukkoprotesteihin asti, jolloin Venäjä oli sisällissodan partaalla. Tässä vaiheessa turvallisuusjoukot ja armeija asettuivat Jeltsinin taakse, saartoivat parlamenttirakennuksen ja pakottivat panssarivaunujen tulella opposition ulos. 5. lokakuuta mennessä vastarinta oli kukistettu. Kymmenpäiväisessä konfliktissa kuoli hallituksen arvioiden mukaan 187 ja 437 haavoittui.
 |
Kapinat ja vallankumoukset Venäjän historiassa |
|
Stenka Razin 1670 | Ivan Mazepa 1709 | Jemeljan Pugatšov 1773 | Dekabristit 1825 | Vuoden 1905 vallankumous | Helmikuun vallankumous 1917 | Lokakuun vallankumous 1917 | Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 | Perustuslaillinen kriisi 1993 |
|
