Vienan Karjala
Wikipedia
Vienan Karjala eli Viena on historiallinen maakunta, joka pääasiassa sijaitsee nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, mutta pieni osa myös Suomessa Suomussalmella ja Kuhmossa, sekä pohjoisimmat osat Murmanskin alueella.
Vienan Karjalan muodostaa Vienanmeren länsipuoleinen osa tsaarinaikaista Arkangelin kuvernementtia eli senaikainen Kemin kihlakunnan alue. Nykyisin tuolla alueella ovat Kalevalan, Louhen, Kemin ja Sorokan ja Kostamuksen piirit. Kantalahtikin lähitienoineen kuului aiemmin Karjalaan, siis vanhaan Vienaan, mutta se on kymmeniä vuosia sitten siirretty Muurmanin hallintoalueeseen. Etelässä raja on kulkenut Repolan ja Rukajärven pohjoispuolitse kohti itää ja Vienanmeren lounaista kolkkaa. Nykyään eteläiset Vienaan rajautuvat piirit ovat nimeltään Muujärvi ja Sekee. Myös Suomen puolella, Kuhmossa ja Suomussalmella aivan valtakunnanrajan läheisyydessä on Vienan kulttuuripiiriin kuuluvia kyliä, Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmella, ja Rimmin kylä Kuhmossa.
Vienan Karjala on tullut kuuluisaksi runonlaulajistaan ja runokylistään. Vienasta kerättiin pääosa Kalevalan runoista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Arkeologisten kaivausten perusteella on todettu, että karjalaiset asettuivat hiukan ennen 1000 lukua. Kirjalliset maininnat heistä alkavat 1000 -luvun jälkeen. Alueelta on löydetty 1200-luvulla tekstattuja loitsuja ja manauksia. Kristinuskon tultua alueelle Ruotsi ja Venäjä kävivät jatkuvia sotia alueen hallinnasta useiden vuosisatojen ajan. 1400-luvulla Vienan eli silloisen Valkeanmeren saarelle perustettiin Solovetskin luostari.
[muokkaa] Vienan kunnat
Vuoden 1905 väestönlaskun aikaan Vienan Karjalaan laskettiin kuuluvaksi seuraavat kunnat, jotka olivat Kemin kihlakunnan alaisia: Oulanka, Pistojärvi, Vuokkiniemi, Kontokki, Kiestinki, Uhtua, Jyskyjärvi, Paanajärvi, Voijärvi, Tunkua, Vitsataipale, Usmana, Suikujärvi, Kantalahti, Kouta, Kieretti, Ponkama, Kemin kaupunki, Solovetskin luostari, Suiku, Sorokka ja Lupini
Vienan kunnat lakkautettiin 1920-luvulla muiden Itä-Karjalan kuntien tavoin.
[muokkaa] Vienan runokylät
Vienan runokyliin lasketaan kuuluviksi sellaiset vielä olemassa olevat tai elvytyssuunnitelmien piirissä olevat Vienan kylät, jotka ovat antaneet runoaineistoa Kalevalaa ja Kanteletarta varten tai olleet vaikuttamassa karelianismin syntyyn.
Suomen puolella runokyliä ovat Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmen kunnassa ja Rimmin kylä Kuhmon kaupungissa. Karjalan tasavallassa Vienan runokyliin kuuluviksi lasketaan: Vuokkiniemi, Latvajärvi, Venehjärvi, Ponkalahti, Pirttilahti, Tsena, Tollonjoki, Akonlahti, Kontokki ja Vuokinsalmi Kostamuksen kaupungista, Uhtua, Vuonninen, Lonkka, Jyvöälahti, Haikola, Jyskyjärvi ja Pistojärvi Kalevalan piiristä sekä Paanajärvi Kemin piiristä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vienan Karjala
- Erkkilä, Veikko: Vienan kuu. WSOY 2003. ISBN 951-0-27900-5
- Inha, I. K.: Kalevalan laulumailta: Elias Lönnrotin poluilla. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
- Meriö, Rauno ja Bengts, Antti (kuvat): Viena, kiusattu unelmien maa. Atena kustannus 1991. ISBN 951-9362-46-0
