Vitele
Wikipedia
Vitele (myös Videle, ven. Видлица, Vidlitsa) on entinen kunta ja piiri, nykyinen kylähallinto ja sen keskuskylä Aunuksen piirissä Karjalan Tasavallassa Venäjällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Viteleen kylä
Viteleen kylä sijaitsee Laatokan rannalla ja noin 50 kilometriä Aunuksesta luoteeseen. Suomen vanhalta rajalta Vitele oli 15 kilometriä itään päin. Asukkaita on noin 2000 (1996). Elinkeinot ovat turkistarhaus, kalastus ja karjanhoitoa. Osassa Viteleen kylää on säilynyt vanhaa karjalaista puuarkkitehtuuria.
[muokkaa] Viteleen kunta
Viteleen kunta kuului Aunuksen Karjalan Aunuksen kihlakuntaan. Se rajoittui pohjoisessa Tulemajärven ja Vieljärven kuntiin, koillisessa Kotkatjärven kuntaan, kaakossa Riipuskalan kuntaan, etelässä Laatokkaan sekä lännessä Suomen puolella olevaan Salmin kuntaan. Viteleen kunnan kyliä olivat muun muassa Vitele, Tuulos, Suurimäki, Rajakontu, Kuksumäki, Tihveri, Kinalahti ja Pultsoila. Kunnan eteläosassa toimi pieni Säntämän luostari. Viteleen kunta lakkautettiin 1920-luvulla, jolloin se liitettiin Viteleen piiriin.
[muokkaa] Viteleen piiri
Viteleen piiri perustettiin 1920-luvulla yhdistämällä entiset Viteleen, Tulemajärven ja Vieljärven kunnat. Piirin pinta-ala oli 2 779 km². Vuonna 1926 Viteleen piirissä oli 11 715 asukasta, joista oli karjalaisia 11 373. Piirissä oli 189 kylää, joista suurimmat olivat Vitele (noin 200 taloa), Tuulos (noin 90 taloa), Suurmäki, Vieljärvi ja Tulemajärvi. Rajakonnun kylässä oli tulli- ja rajavartioasema. Viteleen piiri lakkautettiin kuitenkin jo vuonna 1930, jolloin sen eteläosa (suunnilleen entinen Viteleen kunnan alue) liitettiin Aunuksen piiriin ja pohjoisosa (suunnilleen entisten Tulemajärven ja Vieljärven kuntien alueet) liitettiin Prääsän piiriin.
[muokkaa] Historia
Vitele toimi rajakylänä vuosina 1600-1700 ruotsalaisia vastaan. Rajakylänä se toimi myös vuosina 1917-1940, jolloin se oli Neuvosto-Venäjän rajakylänä Suomea vastaan. Nimensä kylä on saanut karjalan kielen sanasta viide, joka tarkoittaa matalakasvuista kuusta. Viteleen alueella oli taisteluita heimosotien aikana. Viteleen alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941-44.
Danilovat - Kiimasjärvi - Lintujärvi - Mäntyselkä - Paatene - Petrovo-Jamskaja - Porajärvi - Poventsa - Repola - Rimoila - Rukajärvi - Sunku
Petroskoin kihlakunta
Ahnus - Jalolahti - Latva - Munjärvi - Kentjärvi - Kontupohja - Petroskoi - Pyhäjärvi - Soutjärvi - Suoju - Suurlahti - Säämäjärvi - Tepenitsa - Tiutia - Tulvoja
Aunuksen kihlakunta
