Agin-Burjatia

Wikipedia

Agin Burjatian autonominen piirikunta (myös Agan Burjatia, burjaatiksi Агын Буряадай автономито округ, Agyn Burjaadaj avtonomito okrug, ven. Агинский Бурятский автономный округ, Aginskij Burjatskij avtonomnyj okrug) on autonominen piirikunta Itä-Siperian eteläosassa Venäjällä lähellä Burjatian ja Mongolian rajoja. Piirikunta on Tšitan alueen ympäröimä ja myös sen osa. Mutta Agin Burjatia on myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekteista (alueista). Vesistöistä mainittakoon Onon-joki.

Агын Буряадай автономито округ¹
Аги́нский-Буря́тский автоно́мный о́круг²


lippu	vaakuna

Hallintokeskus

Aginskoe
(9 300 as.)

Kuvernööri

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

19 312,3 km²
%

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

72 213
3,8 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+9
UTC+10

Perustettu

1937

Kotisivu

¹burjaatiksi - Agyn Burjaadaj avtonomito okrug
²venäjäksi - Aginskij Burjatskij avtonomnyj okrug

[muokkaa] Väestö

Vuonna 2002 oli väestöstä burjaatteja on 62,5 %, venäläisiä 35,1 %, tataareja 0,5 % ja muita 1,9 % (koostuu 51 etnisestä ryhmästä). Burjaattien suhteellinen osuus piirikunnan väestöstä on lisääntynyt, sillä vuonna 1989 väestöstä oli burjaatteja on 54,9 % ja venäläisiä 40,8 %. Tähän vaikuttavat venäläisten poismuutto alueelta sekä burjaattien suurempi syntyvyys venäläisiin verrattuna. Virallisia kieliä ovat burjaatti ja venäjä. Väentiheys on 3,8 as./ km².

[muokkaa] Talous

Alueella harjoitetaan metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä värimetallurgiaa. Maataloudessa porotalous on tärkein elinkeino. Lisäksi kasvatetaan turkiseläimiä sekä liha- ja maitokarjaa sekä viljellään vehnää, kauraa, ohraa ja rehuviljaa.

[muokkaa] Hallinto

Piirikunnassa ei ole kaupunkeja ja hallinnollisena keskuksena on Aginskoe (9 300 as.), joka on kaupunkityyppinen taajama. Kaikkiaan piirikunnassa on 4 taajamaa ja 3 piiriä (районы). Piirikuntaa johtavat Hallinnon päämies ja Duuma-parlamentti.

Piirit

Aginski (Агинский)
Duldurginski (Дульдургинский)
Mogojtujski (Могойтуйский)

[muokkaa] Historia

Piirikunnan vanhimpia asukkaita ovat burjaatit ja alueen historia liittyy läheisesti Burjatian tasavallan historiaan aina vuoteen 1937, jolloin burjaattien asuinalueet jaettiin useampaan hallintoyksikköön. Piirikunta kuului Neuvostoliiton aikana Tšitan alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi edelleen osana Tšitan aluetta, mutta siitä tuli myös suoraan Venäjän federaation alainen subjekti (alue), jollainen myös Tšitan alue on.

[muokkaa] Katso myös

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Karjala \| Hakassia \| Komi \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk¹ \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk³ \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka² \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Samara \| Sahalin \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Evenkia¹ \| Hanti-Mansia \| Tšukotka \| Korjakia² \| Nenetsia \| Taimyr¹ \| Ust-Ordan Burjatia³ \| Jamalin Nenetsia

1. 1. tammikuuta 2007 Evenkia ja Taimyr liitetään osaksi Kransojarskin aluepiiriä.
2. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
3. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.