Charles-Marie Widor
Wikipedia
Charles-Marie Jean Albert Widor (24. helmikuuta 1844–12. maaliskuuta 1937) oli ranskalainen säveltäjä, urkuri ja musiikinopettaja.
Charles-Marie Widor syntyi Lyonissa ja aloitti musiikinopintonsa urkuja itsekin soittaneen isänsä johdolla. Ranskalainen urkujenrakentaja Aristide Cavaillé-Coll tunsi perheen ja onnistui hankkimaan nuorelle Widorille opetusta Brysselissä. Hänelle opetti urkutekniikkaa Jacques Lemmens ja sävellystä François-Joseph Fétis.
Widor sai vuonna 1870 Cavaillé-Collin, Charles Gounod'n ja Camille Saint-Saënsin suosituksesta paikan Saint-Sulpice-kirkon urkurina Pariisissa. Hän hoiti virkaa lähes 64 vuotta. Vuonna 1890 Widorista tuli urkujensoiton ja vuonna 1896 lisäksi sävellyksen professori Pariisin konservatoriossa. Hänen oppilaitaan olivat muiden muassa Darius Milhaud, Marcel Dupré ja Edgard Varèse. Widor kuoli Pariisissa vuonna 1937.
Widorin tuotantoon kuuluu muun muassa suuri määrä urkumusiikkia, neljä oopperaa ja baletti. Hän antoi kymmenelle urkuteokselleen nimen Urkusinfonia.
Urkusinfonia oli erityisesti ranskalaisten romantiikan ajan säveltäjien suosima muoto. Ensimmäinen merkittävä urkusinfoniaksi katsottava teos oli César Franckin "Suuri sinfoninen kappale". Alexandre Guilmant'n urkusonaatit olivat samassa mielessä urkusinfonioita. Pariisin Notre Damen urkuri Louis Vierne oli myös merkittävä muodon kehittäjä.
Widorin ensimmäinen urkusinfonia muistuttaa enemmän sarjaa kuin sinfoniaa. Se sisältää seitsemän osaa, joista ensimmäinen on Preludi ja viimeinen Fuuga. Välissä on varsin vaihtelevaa musiikkia. Viides osa on mahtipontinen Marche Pontificale. Tunnetuin ja eniten esitetty on Widorin viides urkusinfonia, jonka viimeinen osa Toccata tunnetaan parhaiten Prinsessa Annen Häämarssina. Numeroimattomille yhdeksännelle ja kymmenennelle urkusinfonialle säveltäjä on antanut nimet Goottilainen Sinfonia ja Romaaninen Sinfonia. Latinalainen Sarja on suuren sinfoniasarjan epilogi. Goottilaisessa Sinfoniassa kuullaan gregoriaanista hymniä Salve Regina ja Romaanisen Sinfonian kantava teema on hymni Hoc Dies. Latinalaiseen Sarjaan sisältyy Beatus vir, Ave maris stella ja Lauda Sion