Commodore VIC-20
Wikipedia
Commodore VIC-20 on Chuck Peddlen kehittämä, vuonna 1980 markkinoille tullut C-64:n edeltäjä. Nimensä kone on saanut videopiiristään VIC, joka huolehtii sekä kuvasta että äänestä. Numero 20 on luultavasti peräisin 20 kilotavun ROM-muistista, joka koostuu C-64:n tavoin 8 kilotavun BASICista, 8 kilotavun KERNAL:stä ja 4 kilotavun merkki-ROM-muistista. Peruskoneessa on ohjelmoitavissa olevaa keskusmuistia 5,5 kilotavua, josta BASIC-tulkin käytettävissä on 3,5 kilotavun muisti. VIC-20-koneeseen on myös saatavilla erilaisia muistinlaajennuksia ja huomattava määrä pelejä. Erityisesti Super Expander joka kasvattaa VICin muistin 8 kilotavuun ja lisää BASICiin ominaisuuksia on ollut suosittu. Lisäksi on ollut olemassa muita muistinlaajennuksia.
Käyttöjärjestelmä oli Commodoren itse kehittämä KERNAL (ei siis kernel).
Basic-tulkkina Vic 20:ssä toimi Commodore Basic v.2.0. Commodore Basic perustuu Microsoftilta 10,000 dollarin kertamaksulla lisensioituun Microsoft BASICiin.
Vic-piirin antaman kuvan tekstiresoluutio on käynnistettäessä 22x23. Varsinaista grafiikkatilaa Vicissä ei ole vaan grafiikkakuva tehdään muunnelluilla merkeillä. Vic-piirissä on tätä tarkoitusta varten olemassa myös 16x8 -merkkitila.
VIC-20 käyttää suorittimenaan 8-bittistä MOS:in 6502:ta, jota ajetaan noin 1 MHz:n kellotaajuudella. Nopeudeltaan VIC-20 on muutaman prosentin nopeampi kuin C-64 johtuen videopiirin badlinejen puuttumisesta sekä hivenen korkeammasta kellotaajuudesta.
VIC-20:n ääniominaisuudet ovat kolme melodiakanavaa ja yksi kohinakanava. Kaikissa kanavissa on ulostulona siirtorekisteri, jota taitavat ohjelmoijat käyttävät hyödykseen 6522 -piirin siirtorekisterin kaltaisella tavalla saadakseen erilaisia aaltomuotoja ulos.
VIC-20 oli ensimmäinen tietokone, joka myi yli miljoona kappaletta. Kokonaisuudessaan 2,5 miljoonaa valmistettiin ennen valmistuksen lopettamista tammikuussa 1985.
Suomessa VIC-20 oli ensimmäinen markkinoille tullut todella edullinen ja helposti hankittava kotimikro, ja se tarjosikin ensikosketuksen tietokoneisiin monille nykyisille tietotekniikkavaikuttajille (mm. Linus Torvalds ja Jyrki Kasvi). Koneen asemasta kertoo myös se, että Suomessa on vieläkin suhteellisen vahva VIC-20-harrastajakunta ja esimerkiksi useimmat merkittävistä VIC-20-demoryhmistä ovat suomalaisia.
Yleisenä ulkoisena tallennusvälineenä VIC-20:ssä oli kasettiasema. Myös Commodoren omia levyasemia voi käyttää. Suuri osa Commodore 64:n lisälaitteista toimii myös VIC-20:ssä.
[muokkaa] VIC-20:n nimet
- nimi "VIC" on lyhenne sanoista "Video Interface Chip".
- VIC-20:n nimen piti alun perin olla Vixen, mutta nimi ei sopinut tietokoneen toiseksi suurimmalla markkina-alueella Saksassa. "Vixen" kuulostaa samalta kuin wichsen, joka tarkoittaa saksaksi "masturboida". "VIC", joka lopulta valittiin, kohtasi samankaltaisia ongelmia: sana voidaan lausua kuten fick[en}("vittu"), joten saksankielisissä maissa konetta markkinoitiin lopulta nimellä VC-20 ("Volkcomputer", "kansantietokone", vrt. "Volkswagen").
- Japanissa VIC-20:ta markkinoitiin nimellä VIC-1001 (vuonna 1980).
