Egyptin kolmas välikausi
Wikipedia
Kolmas välikausi oli muinaisen Egyptin historiassa hajaannuksen kausi, joka käsittää dynastiat 21.- 24. eli noin vuodet 1080-718 eaa.
Kolmannen välikauden hajaannuksen syynä oli faaraon vallan heikkeneminen, joka johtui paikallisten lääninherrojen vallan tavoittelusta ja Amonin pappien halusta kaapata maan johto haltuunsa. Paikalliset johtajat riistivät kansaa ajaen sen kurjuteen. Maata hallitsivat heikot Ramses-faaraot Ramses III:n kuoleman jälkeen Ramses XI:n kuolemaan asti (noin 1070 eaa), jolloin 20. dynastia romahti. Amonin ylipapit olivat faaraota voimakkaampia. Maan kassa oli imetty tyhjiin. Kun 1102 eaa syntyi nälänhätä, kansa kapinoi ja ylipappi Herihor kaappasi vallan Ylä-Egyptissä. Ala-Egyptissä nousi valtaan Tanisin dynastia, mahdollisesti sopimuksen kautta. Hautoja ryösteltiin. Noin 722 eaa Nubian eli Kushin ruhtinas Pije eli Panakhi valtasi Egyptin ja perusti 25. dynastian. Kolmas välikausi päättyi viimeistään silloin, kun egyptiläinen Psammetik I perusti 26. dynastian.
