Kreikkalainen ja roomalainen Egypti
Wikipedia
Egyptin historia |
Esidynastinen Egypti |
Protodynastinen Egypti |
Muinainen Egypti |
Thiniittikausi |
Vanha valtakunta |
Ensimmäinen välikausi |
Keskivaltakunta |
Toinen välikausi |
Uusi valtakunta |
Kolmas välikausi |
Nubialaisdynastia |
Saisilainen kausi |
Persian valta |
Kreikkalais-roomalainen Egypti |
Arabialainen Egypti |
Osmanien Egypti |
Moderni Egypti |
|
Egyptin dynastiat |
Egyptin faaraot |
Kreikkalaiset ja roomalaiset hallitsivat Egyptiä vuosina 332 eaa - 639 jaa. Aleksanteri Suuri valtasi Egyptin vuonna 332 eaa ja hänen kuoltua hänen seuraajansa nimittivät Egyptin hallitsijaksi Ptolemaioksen, joka myöhemmin julistautui Egyptin kuninkaaksi. Ptolemaioksen hallitsijasuvun jäsenet hallitsivat Egyptiä ainaa vuoteen 30 eaa, jolloin roomalaiset valtasivat Egyptin ja tekivät siitä provissin nimeltä Aegyptus. Arabit valtasivat Egyptin Itä-Roomalta vuosina 639 - 641.
[muokkaa] Hellenistinen Egypti
Ennen vuotta 332 eaa Egypti oli osa Persian valtakuntaa. Egyptiläiset olivat kapinoineet persialaisia vastaan monta kertaa. Kun Aleksanteri Suuren joukot saapuivat Egyptiin vuonna 332 eaa, kukistetuuaan kuningas Dareios III:n, ottivat egyptiläiset heidät vastaan vapauttajina. Egyptissä Aleksanteri Suuri vieraili Memfiissä ja Amon jumalan temppelissä joka sijaitsi keskellä autiomaata. Aleksanteri perusti Egyptiin uuden kaupungin Aleksandrian. Aleksanteri nimitti useita kreikkalaisia ja makedonialaisia korkeisiin virkoihin ennen kun hän itse lähti Egyptistä vuonna 331 eaa. Egyptin käskynhaltijaksi jätettiin Kleomenes.
Kun Aleksanteri kuoli vuonna 324 eaa jakoivat hänen seuraajansa eli diadokit Aleksanterin valtakunnan keskenään. Egyptin satraapiksi valittiin Ptolemaios, joka oli ollut eräs Aleksanterin läheisimmistä ystävistä. Pian diadokien välille syntyi sotia joihin Ptolemaios otti osaa. Ptolemaios julistautui kuninkaaksi vuonna 306 eaa ja perusti niin sanotun Ptolemaioksen hallitsijasuvun. Kaikki hallitsijasuvun miespuoliset jäsenet ottivat nimekseen myös Ptolemaios. Hallitsijasuvun jäsenet omaksuivat myös egyptiläisten faaraoiden tavan mennä naimisiin lähisukulaistensa kanssa. Kuninkaat hallitsivatkin yleensä yhdessä vaimonsa kanssa. Berenike III hallitsi myös Egyptiä yksin, ilman miepuolista hallitsijakumppania.
Ptolemidit eivät aluksi sekaantuneet egyptiläisten uskonnon harjoittamiseen. Pian he kuitenkin omaksuivat muinaisten faaraoiden tavat. Hellenistisellä ajalla Egyptiin muuti paljon kreikkalaisia. Ptolemaios II ja III kreikkalaisile veteraaneille maatilkkuja ja kreikkalaisia kolonioita ja varuskuntia perustettiin ympäri maata. Kreikkalaiset muodostivat Egyptissä yläluokan jolla oli omat lakinsa ja tapansa.
[muokkaa] Roomalainen Egypti
Ptolemaioksen hallitsijasuvun jäsenet hallitsivat Egyptiä ainaa vuoteen 30 eaa saakka. Tällöin roomalainen kenraali Octavianus valtasi Egyptin ja syrjäytti Ptolemaios- sukuisen kuningatar Kleopatra VII:n. Roomalaiset tekivät Egyptistä provinssin nimeltä Aegyptus. Egypti oli alistettu suoraan keisarin hallintaan, ja jota hallitsi keisarin valitsema prefekti. Tulot menivät keisarin kassaan ja senaattorisäätyisiltä oli kielletty astumasta jalallaankaan Egyptiin. Egyptin tärkein tehtävä oli kuitnekin tuottaa viljaa Rooman valtakunnalle ja erityisesti pääkaupungin Rooman viljahuolto oli lähes täysin egyptiläisen vehnän varassa. Egyptin hallintoa ei muutettu suuremmin Ptolemaiosten aikaan verrattuna ja kreikkalaisia nimitettiin jatkossakin korkeimpiin virkoihin.
Ensimmäinen roomalainen prefekti Gaius Cornelius Gallus sai Ylä-Egyptin Rooman valtaan. Toinen prefekti Aelius Gallus yritti vallata Arabian, mutta epäonnistui. Kolmas prefekti Gaius Petronius puolestaan antoi kunnostaa kastelukanavat ja elvytti näin maanviljelyä.
Keisari Neron hallituskaudesta eteenpäin Egypti sai kokea vuosisadan kestävän nousukauden, mutta Marcus Aureliuksen aikana korkea verotus sai egyptiläiset kapinoimaan. Vuonna 175 Avidius Cassius julistautui vastakeisariksi Egyptissä, mutta hänet syrjäytettiin kun kuultiin Marcus Aureliuksen olevan matkalla häntä kukistamaan. Vuonna 193 Pescennius Niger julistautui keisariksi Syyriassa ja sai Egyptin pian valtaansa, mutaa Septimius Severus kukisti hänet pian. Caracalla antoi egyptiläisille, kuten muillekkin valtakunnan vapaasyntyisille asukkaille, Rooman kansalaisoikeudet vuonna 212 eaa.
Suurin muutos Egyptissä oli roomalaiskaudella oli varmasti kristinuskon saapuminen Egyptiin 100-luvulla. Ajoittaisista vainoist ahuolimatta kristinusko levisi aluksi Aleksandrian juutalaisten keskuudesta kreikkalaisille ja heidän kauttaan egyptiläisille. Vuoden 200 tienoilla Aleksandriasta oli tullut yksi kristinuskon tärkeimmistä paikoista ja teologian keskus; tärkeitä hahmoja tässä olivat mm. Origenes, Clemens Aleksandrialainen sekä Athanasios Suuri.
Vuonna 312 Konstantinus Suuri julisti kristinuskon yhdeksi valtion hyväksymistä uskonoista. 300-luvulla Egyptissä levisi areiolaisuudeksi tunnettu kristinuskon suuntaus, joka kiellettiin vuonna Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325. Tämä johti mellakoihin ja kapinoihin Egyptissä.
[muokkaa] Bysanttilainen Egypti
Rooman valtakunnan jaossa vuonna 395 Egypti jäi Itä-Rooman valtapiiriin. Vuonna 619 Persia valtasi Egyptin, mutta keisari Herakleios valtasi sen takaisin vuoteen 629 mennessä. Mutta jo vuonna 639 kalifi Omarin joukot hyökkäsivät Egyptiin. Pääosa Egyptistä vallattiin vuoden 640 aikana. Aleksandria piti pintansa vuoteen 641 asti, jolloin koko Egypti oli muslimien vallassa.